Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 16.4.2010 tiedotuksen asetuksesta imeväisten ja pikkulasten ruokinnasta jaettavasta tiedosta. Asetus tulee voimaan 1.5.2010. Asetuksella pyritään varmistamaan, että perheet saisivat yhdenmukaista tietoa pienten lasten ruokinnasta ja ravinnosta. Asetus tukee imetyksen edistämistä. Perheitä tulee neuvoa tilanteissa, joissa imetys ei onnistu. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee täysimetystä puolen vuoden ikään saakka.
Imetys edistää monin tavoin sekä äidin että lapsen terveyttä ja myös varhaista vuorovaikutusta. Suomalaiset äidit ovat myös erittäin motivoituneita imettämään. Imetys loppuu kuitenkin usein aiemmin kuin äiti olisi toivonut. Esimerkiksi täysimetyksen keskimääräinen kesto jää reilusti alle kahden kuukauden, 4 kk ikäisistä lapsista 34% on täysimetettyjä ja puolivuotiaista vain 1% (suositellun 100% sijaan!). Kuuden kuukauden ikäisistä lapsista 60% imetetään edes jonkin verran.
Tamperelaiset synnyttävät Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa. Synnyttäjien TaYS:ssa saama imetysohjaus on huomattavan puutteellista. TaYS:n tiloja ja henkilökunnan määrää ei ole mitoitettu nykyisille synnyttäjämäärille. Imetysohjaus saattaa sairaalassa jäädä lähes olemattomaksi. Kun lisäksi tavoitteena on kotiuttaa myös ensisynnyttäjät kahden vuorokauden kuluessa synnytyksestä, ei kunnollinen imetysohjaus ole mahdollista. Useimmilla äideillä maito nousee 2-5 vuorokauden kuluttua synnytyksestä ja ongelmat joudutaan kohtaamaan yksin kotona (esim. rintojen turvotus tai kipeytyminen maidon noustessa).
Sairaalasta kotiutumisen jälkeen vastuu imetysohjauksesta siirtyy lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Merkittävä osa terveydenhoitajista ohjaa imetystä ilman imetysohjauskouiltusta (STM 2005:22). Tällöin terveydenhoitajan antamat ohjeet eivät aina perustu oikealle tiedoile ja saattavat olla jopa haitallisia. Terveydenhoitajilla ei ole tahoa, josta saada neuvoja tai johon vaikeiden imetysongelmien kanssa painiva perhe lähettää, jos omat tiedot eivät riitä. Neuvoloissa imetysohjauksen tasoon vaikuttaa myös kiire: vaikka hoitajalla olisikin tarvittava tietämys imetyksestä, ei esimerkiksi kotikäyntejä ole mahdollista järjestää.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuonna 2009 toimintaohjelman ”Imetyksen edistäminen Suomessa 2009-2012” (THL 32/2009). Jokaisella äitiys-ja lastenneuvoloissa työskentelevällä terveydenhoitajalia tulisi olla vähintään WHO:n I8-tuntinen imetysohjaajakoulutus. Niille terveydenhoitajille, joilta kyseinen koulutus puuttuu, tulisi järjestää kyseinen kurssi täydennyskoulutuksena.
Neuvoloilla tulisi olla myös mahdollisuus lähettää imetyksen ammattilaisen vastaanotolle sellaiset äidit, joilla on tavallista vaikeampia imetysongeimia ja joiden ongelmat eivät neuvolan konstein ratkea. Yleensä imetyksen ammattilaisen vastaanotto on järjestetty ns. imetyspoliklinikalle, joita toimii tällä hetkellä mm. Joensuussa ja Lahdessa. Tampereella imetyspoliklinikkaa ei ole eikä myöskään muuta tahoa, jonne terveydenhoitajat voisivat ohjata asiakkaat, joiden imetysongelmissa heidän tietämyksensä ei riitä. Ohjaus vaikeissa imetysongeimissa onkin Tampereella jäänyt pitkälti vapaaehtoisten vastuulle. Kolmannen sektorin imetystukiryhmässä ja imetystukipuhelimessa setvitään myös sellaisia ongelmia, jotka kuuluisivat ehdottomasti ammattilaisten vastuulle. Vertaistuki ei voi korvata ammattilaisten työtä ja myös vertaistukijat tarvitsisivat tahon, johon voisivat ohjata äidit, joiden imetysongelmat vaatisivat ammattilaisapua.
Laadukas imetysohjaus ja tätä kautta kasvaneet imetysluvut aiheuttavat merkittäviä kustannussäästöjä. Imetys suojaa imeväistä mm. vaikeilta hengitystieinfektioilta, ripulitaudeilta ja korvatulehduksilta. Lisäksi on vahvoja viitteitä siitä, että imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän mm. virtsatietulehduksia, leukemiaa, diabetesta, myöhempää lihavuutta ja kätkytkuolemia. Naisilla puolestaan on sitä pienempi riski sairastua verenpainetautiin, diabetekseen, hyperlipidemiaan ja sydän- ja verisuonitauteihin mitä pidemmän aikaa he ovat yhteensä elämänsä aikana imettäneet. Imettäneillä äideillä on pienempi riski sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Imetyslukujen kasvattaminen vaikuttaa positiivisesti kansanterveyteen ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Kustannussäästöjä tulee myös välittömästi, sillä imetetyt lapset joutuvat harvemmin sairaalahoitoon hengitystieinfektioiden ja ripulitautien takia.
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että
jokaisella Tampereen kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevälle terveydenhoitajalle tulisi olla imetysohjaajakoulutus. Niille, joilta kyseinen koulutus puuttuu, järjestetään täydennyskoulutus.
Lisäksi esittämme, että Tampereelle perustetaan imetyspoliklinikka.
Tampere 21.4.2010