Tausta ja perustelut
Liikenteen polttoaineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Suomen vaihtotaseen 3,6 miljardin alijäämä vuonna 2011 johtui pääasiassa öljytuotteiden markkinahintojen noususta. Liikenteen käyttövoimaksi tarvitaan korvaavia ratkaisuja öljyn rinnalle ja tilalle.
Biokaasun (metaani) etuina liikennekäytössä ovat muun muassa pienemmät lähipäästöt, korkeampi moottorin hyötysuhde ja kotimaisuus. Eco2-hankkeen teettämästä selvityksestä käy ilmi, että biokaasu liikenteen polttoaineena vähentäisi joukkoliikenteen CO2-päästöjä kaikkein eniten. Ostohinnaltaan biokaasu on noin puolet edullisempaa kuin bensiini ja diesel samalla suorituskyvyllä (ekvivalenttihinta) vertailtuna. Liikennekaasulla voi korvata sekä bensiiniä että dieseliä polttoaineena.
Paineistetun metaanin (maakaasu/CNG, biokaasu/CBG) liikennekäyttö on voimakkaasti yleistymässä. Maailmassa on jo noin 20 miljoonaa metaanilla toimivaa ajoneuvoa. Ruotsissa 22 kuntaa tuottaa liikennebiokaasua ja maassa on noin 30 000 biokaasulla toimivaa ajoneuvoa. Teknologia on kehittynyttä ja kalustovaihtoehtoja olemassa. EU:n komission direktiiviehdotuksen toteutuessa myös Suomen liikennekaasun tankkauspisteiden verkko on kuluvan vuosikymmenen aikana laajentumassa.
Suomessa liikennebiokaasun käyttöä on selvitetty useissa kunnissa. Joensuun seudulla on käynnistymässä ensimmäinen maakaasuverkon ulkopuolinen hanke liikennebiokaasun demonstroimiseksi tuotantolaitostankkauksena sekä erillisenä siirrettävänä konttitankkauksena. Turussa on tehty päätös aloittaa biokaasun käyttö kaupunkiliikenteessä, mahdollisesti 2014. Helsingissä noin 100 bussia käyttää maakaasua ja kaupunki aikoo jatkossa ostaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua busseihin.
Ilmastopäästöjen osalta Tampereen kaupunkiseudun päästöistä 25 % johtuu liikenteestä. Kaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Päästöjen arvioidaan kuitenkin kasvavan 14 % vuoteen 2030 mennessä ilman toimenpiteitä. Tampereen julkinen liikenne käyttää vuosittain ainakin 5 miljoonaa litraa diesel-polttoainetta busseissa. Lisäksi kaupunkikonsernissa polttoainetta käyttävät muun muassa jäteajoneuvot, työkoneet ja kaupungin henkilöautot. Näiden ajoneuvojen fossiilisen polttoaineen korvaaminen suurelta osin lähipolttoaineella olisi mahdollista.
Eco2-hanke on teettänyt biokaasun edistämisestä kaksi selvitystä. Johtopäätöksenä pro gradu -työssä oli, että liikennebiokaasun käyttöä joukkoliikenteessä edistäisi parhaiten liikenteen tilaajapuolelta tuleva vaatimus liikennebiokaasun käytöstä. Tilaajan lisäksi keskeisessä asemassa voisivat olla Pirkanmaan jätehuolto Oy sekä Tampereen Vesi Oy, joilla on jo biokaasun tuotantoa.
Tampere on hyvässä asemassa, sillä Tarastenjärven ja Koukkujärven jätelaitoksilla ja Raholan sekä Viinikanlahden jäteveden puhdistamoilla on jo raakabiokaasun tuotantoa. Liikennekäyttöön sopivaa maa- ja biokaasua on lisäksi mahdollista tankata Gasumin asemalla Nekalassa ja toinen asema on tulossa Lielahteen. Lempäälään on mahdollisesti avautumassa tankkausasema.
Lisätietoja kuntapäättäjille suunnatussa liikennebiokaasuoppaassa:
http://liikennebiokaasu.fi/images/stories/pdf/syventava_opas_netti.pdf
Aloite
Me allekirjoittaneet esitämme, että:
Kaupunki alkaa valmistella pikaista liikennebiokaasun käyttöönottoa kaupunkikonsernin sekä liikennepalveluiden tuottajien ajoneuvoissa.
Näin kaupunki näyttää ilmastovastuullista esimerkkiä ja hillitsee liikenteen kustannusten kasvua. Kaupunki-ilmanlaatuun liikennekaasun käyttö vaikuttaa positiivisesti, sillä sen käyttö vähentää hiukkas-, pöly-, rikki- ja raskasmetallipäästöjä. Uuden tekniikan käyttöönotto edistää muutokseen liittyvää yritystoimintaa kaupunkiseudulla.
Aloite sisältää esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:
1. Kaasubussien käyttö- ja huoltokokeilu joukkoliikenteessä. esimerkiksi leasing-sopimuksella
2. Tiedonkeruu ja verkostoitumishanke biokaasukuntien, mm. ystävyyskaupunki Norrköpingin kanssa
3. Liikennebiokaasua seudullisesti jalostavan laitoksen yhteisestä perustamisesta kuntien, kunnallisten yritysten ja muiden toimijoiden yhteisenä verkostollisena hankkeena
4. Nykyään jo kaupunkiseudulla tuotetun biokaasun jalostuksen ja uusien tuotantolaitosten perustamisen edellytyksien selvittäminen. Sulkavuoren puhdistamon laitossuunnittelussa tulee ottaa lähtökohdaksi biokaasun tuotanto mädättämällä lietteen polton sijaan.
5. Selvitetään yleishyödyllisen investointituen ja muiden tukien mahdollisuus biokaasun tuotannon ja/tai jalostuksen seuduiliselle hankkeelle
6. Selvitetään kaasukalustojen keskitetyn huollon ja tankkauspisteiden liiketaloudelliset ja kilpailulainsäädännölliset reunaehdot
Tampereella 18.2.2013
Tampereen vihreä valtuustoryhmä