Vihreät kansanedustajat Satu Hassi ja Olli-Poika Parviainen vaativat suostumuksen puutteen lisäämistä raiskauksen tunnusmerkistöön. Edustajat jättivät aiheesta kirjallisen kysymyksen oikeusministerin vastattavaksi.
KIRJALLINEN KYSYMYS
seksuaalisen väkivallan torjunnasta
Eduskunnan puhemiehelle
Seksuaalisen väkivallan kohteeksi voi joutua kuka hyvänsä. Useimmiten uhri on nainen. Osassa
tapauksista tekijä ja uhri eivät tunne toisiaan ennestään, ja väkivalta tapahtuu yllättäen. Vielä
tavallisempaa kuitenkin on, että uhri ja tekijä ovat toisilleen tuttuja, tutustumassa toisiinsa tai
parisuhteessa keskenään. Seksi ilman suostumusta on seksuaalista väkivaltaa. Tätä tosiasiaa eivät
muuta flirttailu, lyhyt hame, humala tai yhteinen parisänky.
Raiskaus rikkoo ihmisen fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden rajat. Se on
perustavanlaatuinen yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus. Raiskauksen uhrien
ihmisoikeudet eivät kuitenkaan toteudu Suomessa: vain harva raiskausrikos ilmoitetaan poliisille,
ilmoitetuista raiskauksista vain pienessä osassa tapauksia nostetaan rikossyyte, eivätkä lainsäädäntö
ja oikeuskäytäntö varmista riittävää oikeudellista suojaa rikosten uhreille.
Kun Suomen seksuaalirikoslainsäädäntöä viimeksi uusittiin, monissa asiantuntijoiden ja järjestöjen
lausunnoissa toivottiin suostumuksen puutteen lisäämistä raiskauksen tunnusmerkistöön.
Suostumuksen puute terminä kuitenkin puuttuu laista edelleen.
Kansainvälisten sopimusten pohjalta Suomi on jo sitoutunut siihen, että suostumusperusteisuus on
raiskausmääritelmän ydin, kun Istanbulin sopimus astui Suomessa voimaan 1. elokuuta 2015.
Kuitenkin sopimuksen ratifiointiprosessin aikana seksuaalirikoslainsäädäntöä uusittaessa vuonna
2014 Suomessa todettiin, ettei ole tarvetta ottaa suostumusta mukaan raiskauksen
tunnusmerkistöön. Suostumuksen puutetta ei siis terminä ja tunnusmerkkinä lakiin lisätty.
Nyt Suomen lainsäädäntö lähtee liikkeelle siitä, että raiskaukseen liittyy väkivaltaa tai sen uhkaa tai
tilanne, jossa uhri ei kykene puolustautumaan tai ilmaisemaan tahtoaan esimerkiksi pelkotilan,
sairauden tai tiedottomuuden takia. Tämä on johtanut jopa siihen, että aikuisen tekemää 10-vuotiaan
väkisinmakaamista ei ole oikeudessa tulkittu raiskaukseksi.
Seksuaalirikoksia käsittelevä luku Suomen rikoslaissa tulee muuttaa niin, että suostumuksen puute
nostetaan raiskauksen määritelmän ytimeen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aiotaanko rikoslakia muuttaa ottamaan huomioon suostumuksen puute raiskauksen
tunnusmerkistöön?
Miten huolehditaan, viranomaisilla on tarpeeksi sekä tietoa, osaamista että resursseja
raiskaustapausten käsittelemiseen asianmukaisesti?
Helsingissä 12.12.2017
Olli-Poika Parviainen /vihr
Satu Hassi /vihr