Vuosikertomus 2017

Tämän vuosikertomuksen tarkoituksena on antaa lukijalle tiiviisti tietoa siitä, mitä olen vuoden aikana kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna tehnyt. Tavoitteena on auttaa äänestäjiä ja muita kiinnostuneita lukijoita seuraamaan ja arvioimaan toimintaani.

Vuosi 2017 oli vauhdikas: kävin mm. pakolaisleirillä Jordaniassa, tein kuntavaalikampanjan, osallistuin vihreiden puheenjohtajakisaan, pidin perhevapaita, puhuin Euroopan Parlamentissa, väänsin liikenteen päästövähennyksistä parlamentaarisessa työryhmässä, tapasin valtioiden johtajia, suoritin kestävän talouspolitiikan johtamiskurssin, debatoin täysistunnoissa monista eri aiheista ja aloitin kahden suuren yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Päällimmäisenä vuodesta jäivät mieleen matkat, kohtaamiset ja uuden oppiminen sekä tietenkin perhevapaa joka oli omalla tavallaan ikimuistoinen. Vuosi ei ollut helppo ja tahti oli  kiivas. Suomen satavuotisjuhlavuosikin näkyi työssämme monin eri tavoin. Kun aloitin politiikassa 15 vuotta sitten, en osannut aavistaa juhlivani satavuotiasta Suomea linnassa tai kiertäväni eduskunnan asioissa toinen toistaan mielenkiintoisemmissa paikoissa.

Vuosi on epäilemättä kuormittanut myös perhettäni, jolle kuuluukin kiitos kärsivällisyydestä. Aina kun kulman takaa pulpahti jokin uusi vastuu tai haaste, sain kannustusta ja tukea. Se on ollut valtava voimavara. Perhevapaalla opin myös pysähtymään olennaisen äärelle. Opin paljon.

Tämä kolmas vuosikertomukseni on jaettu tuttuun tapaan yleisteemoittain siten, että siinä käydään läpi keskeiset täysistuntoihin, valiokuntiin, valtiopäivätoimiin, kunnallispolitiikkaan ja viestintään liittyvät asiat sekä tietenkin vuoden kohokohdat ja muut mieleenpainuvimmat asiat. Kertomus ei ole täysin kattava, mutta tarjoaa toivottavasti hyvän ikkunan työhöni.

2. Eduskunta

Eduskunnassa käsitellään joka viikko suuria ja merkittäviä kysymyksiä eikä niitä kaikkia voisi mitenkään listata järjellisen mittaiseen vuosikertomukseen. Niin oli myös vuonna 2017. Ensimmäinen suuri periaatteellinen äänestys oli heti helmikuussa, jolloin itsekin kävin perhevapailta eduskunnassa puolustamassa yhdenvertaisuutta äänestämällä “Aito Avioliitto” -kansalaisaloitteen nurin.

Koko kevätkauden kuuma yleispuheenaihe eduskunnassa oli sote ja siihen liittyvä valinnanvapaus. Suurin huolemme liittyy siihen, että hallituksen esittämässä muodossa valinnanvapaus voi vaarantaa vakavasti kaikki soten alkuperäiset tavoitteet: niin terveyserojen kaventamisen, palvelujen hyvän integraation, kustannusten pitämisen aisoissa kuin myös palvelujen saatavuuden paranemisenkin.

Perussuomalaisten hajoaminen jälkipyykkeineen näkyi voimakkaasti myös eduskunnassa, jossa puitiin niin takaluukkukohut kuin pääministerin lennot presidenttiä tapaamaankin. Perussuomalaiset asemoitui oppositiossa monissa kysymyksissä entistä enemmän laitaoikealle yhden asian liikkeeksi ja hallitus pysyi kuitenkin kasassa, vaikka sen suosio ehtikin laskea vuoden aikana ennätysalhaisiin lukemiin. On helppo ajatella Sipilän hallituksen pakkoavioliiton pysyvän kasassa, koska ilman sitä kokoomus menettää toiveensa soten valinnanvapaudesta ja keskusta maakuntamallinsa, joita kukaan muu ei tunnu liiemmin kannattavan. Sinisten asemaksi näytti jäävän lähinnä tukipuolueen rooli.

Syksyllä seksuaalista ahdistelua ja häirintää vastustava #metoo -kampanja laajeni nopeasti kansainväliseksi ilmiöksi. Asia nousi esiin myös eduskunnassa ja koko yhteiskunnassa. Vaadimme nollatoleranssia ahdistelulle ja esitimme esimerkiksi suostumuksen puutteen lisäämistä seksuaalirikoksiin liittyvään lainsäädäntöön. Ahdistelun ja häirinnän lisäksi huomio kiinnittyi vuoden aikana myös siihen miten ylipäätään voisimme puuttua kaikenlaiseen seksismiin yhteiskunnassamme. Hallituskin otti asiaan lopulta kantaa, mutta yleisfiilikseksi minulle jäi se että työ on vielä pahasti kesken: vaikka Suomi on maailman mittakaavassa varsin tasa-arvoinen maa, meidän ei pidä tuudittautua siihen vaan edistää määrätietoisesti syrjinnästä ja seksismistä vapaata yhteiskuntaa.

Loppuvuoden suurimpia sisäpoliittisia puheenaiheita olivat esimerkiksi alkoholilainsäädännön muutokset ja työttömiin kohdistettu “aktiivimalli”. Alkoholilaki sai todella suuret mittasuhteet julkisuudessa ja kansanedustajien äänestyskäyttäytymisellä spekuloitiin kuukausia ennen äänestyksiä. Päihdepolitiikka on aina tasapainoilua haittojen minimoinnin ja yksilöllisten vapauksien välimaastossa. En pidä nyt hyväksyttyä lakia erityisen hyvänä, mutta äänestin kuitenkin sen puolesta. Byrokratian kevennykset ovat tervetulleita. Suurin riita syntyi markettialkoholin prosenttirajasta. Itse hyväksyin prosenttirajan noston tiukassa äänestyksessä.

Aktiivimallissa on kyse siitä, että työttömän henkilön tukia leikataan jos hän ei osoita riittävää “aktiivisuutta” työnhaussa. Käytännössä työttömältä vaaditaan sakon uhalla keikkatöitä tai työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumista, vaikka näitä ei olisi tarjolla. Työllistymisen edistäminen on tärkeä tavoite mutta sitä kannattaa tavoitella esimerkiksi purkamalla kannustinloukkuja ja helpottamalla työllistämistä. Siksi vastustimme aktiivimallin käyttöönottoa.

Ulkopolitiikassa toistuvasti esillä olivat esimerkiksi Trumpin epävakaa toiminta Yhdysvaltain presidenttinä, Pohjois-Korean tilanne, EU:n tulevaisuus ja suhteemme Venäjään. Myös sisäisen turvallisuuden kysymykset olivat näkyvästi esillä vuoden aikana. Turun puukotukset järkyttivät koko maata ja esimerkiksi uusnatsien vastarintaliike kiellettiin oikeudessa. Turvapaikanhakijoihin liittyvä keskustelu jatkui esimerkiksi epävakaille alueille tehtävien pakkopalautusten vuoksi.

Julkaisimme syksyllä jälleen vihreän vaihtoehtobudjetin, jossa keskityimme eriarvoisuuden torjuntaan ja koulutusleikkausten perumiseen.

Myös eduskuntatyön ulkoiset puitteet vaihtuivat kesän jälkeen, kun eduskuntatalon remontti valmistui ja pääsimme pois väistötiloista.

2.1 Valtiopäivätoimet

Tein vuoden aikana 7 kirjallista kysymystä. Pääset linkkien kautta lukemaan valtiopäivätoimet kokonaisuudessaan eduskunnan sivuilta. Tein myös yhteisiä kysymyksiä muiden kanssa eri aiheista.

Kirjalliset kysymykset

Lakialoitteet

Laatimamme lakialoitteet ja talousarvioaloitteet liittyivät vaihtoehtobudjettiimme, jonka voi lukea täältä.

Omissa nimissäni jätimme osana vaihtoehtobudjettia lakialoitteen autoverolain muuttamisesta osana ekologisempaan autoiluun ja liikkumiseen liittyvää toimenpidepakettiamme: lakialoite laiksi autoverolain muuttamisesta.

Talousarvioaloitteet

2.2 Valiokuntatyö

Suurin osa kansanedustajan työstä tapahtuu valiokunnissa. Valiokuntapaikat jaetaan eduskuntaryhmien koon mukaan suhteellisesti. Kuka lopulta päätyy mihinkin valiokuntaan, on yhdistelmä eri edustajien toiveita, ryhmän harkintaa ja sattumaakin. Vihreillä on vain yksi paikka jokaisessa valiokunnassa. Jatkoin jäsenenä hallintovaliokunnassa ja tulevaisuusvaliokunnassa.

Hallintovaliokunta kokoontuu yleensä neljä kertaa viikossa ja tulevaisuusvaliokunta kahdesti. Hallintovaliokunta käsittelee mm. kaikkea julkisen sektorin hallintoa, kunta-asioita, sisäistä turvallisuutta, maahanmuuttoa ja poliisiasioita. Valiokunta valmistelee myös oman alansa EU-asioita. Se antaa suurelle valiokunnalle erilaisista direktiiviehdotuksista tai ajankohtaisista asioista lausuntoja. Suuri valiokunta määrittelee muodollisesti eduskunnan kannat EU-asioihin, mutta se harvoin poikkeaa erityisvaliokuntien kannoista.

Tulevaisuusvaliokunnan tavoitteet ja työtavat ovat hyvin erilaiset kuin muiden valiokuntien. Se käsittelee vain vähän lakiehdotuksia. Sen sijaan se käsittelee hallituksen tulevaisuusselonteon, laatii omia julkaisujaan muun päätöksenteon tueksi ja pyrkii toiminnallaan edistämään pitkän aikavälin vaikutusten arviointia. Tulevaisuusvaliokunta toimii myös asiantuntijavaliokuntana muille valiokunnille tarvittaessa ja tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä. Yleisiä asioita tulevaisuusvaliokunnassa ovat esimerkiksi erilaiset megatrendit, kuten teknologian vaikutus yhteiskuntaan tai ilmastonmuutos.

Hallintovaliokunnassa suurin savotta liittyi sote- ja maakuntauudistukseen, joita käsittelimme vuoden aikana kymmeniä kertoja. Annoimme myös useita lausuntoja mm. EU:n turvapaikkapolitiikan yhtenäistämiseen liittyen. Käsittelimme niin virkamiesten karensseja, rajavalvojien toimintaedellytyksiä hybriditilanteissa, terrorismin ja extremismin torjuntaa, poliisin resurssikysymyksiä ja toimintatapoja, kuin kansainvälisiä tietojenluovutussopimuksia ja tietoturva-asioitakin. Osallistuin valiokunnan edustajana myös korkean tason tapaamiseen EU:n raja- ja turvapaikkapolitiikasta Brysselissä.

Tulevaisuusvaliokunnan käsittelemistä asioista merkittävin yksittäinen kokonaisuus oli valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäisestä osasta annettu ns. tulevaisuusmietintö. Selonteon aiheena oli työn murros ja siihen varautuminen. Kuulimme valiokunnassa lukuisia asiantuntijoita ja saimme mietinnön valmiiksi juuri ennen joulua. Työn murros koettelee yhteiskuntaa useilla eri tasoilla, mutta se on myös valtava mahdollisuus. Jos tämä aihealue kiinnostaa, valiokunnan mietinnöstä saa erittäin hyviä eväitä ja se kannattaa lukea, selonteko löytyy kokonaisuudessaan täältä. Toinen merkittävä kokonaisuus johon valiokunta keskittyi oli YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -paketti. Korostimme että mikäli haluamme aidosti saavuttaa tavoitteet, nykymeno ei riitä.

Osallistuin Tulevaisuusvaliokunnan edustajana myös moniin eri tilaisuuksiin, kuten esimerkiksi Slushiin ja valtakunnallisen alue-ennakoinnin vuosiseminaariin Turussa. Vierailin myös puhujana valiokunnan edustajana Espanjan Santanderissa Global Youth Leadership Forum -tapahtumassa, jossa tapasin eri alojen nuoria johtajia ympäri maailmaa. Tulevaisuusvaliokunta teki syksyllä myös valiokuntamatkan Pariisiin ja Brysseliin: tapasimme ranskalaisia senaattoreita ja ennakointityön ammattilaisia, vierailimme OECD:ssä ja UNESCOssa ja poikkesimme Brysselissä tapaamassa EU-komission edustajia ja mm. komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataista.


2.3 Täysistunnot

Käytin täysistunnoissa yhteensä 67 puheenvuoroa. Vältän puhumista lämpimikseni. Yleensä istunnossa kyllä löytää silti jotain sanottavaa. Pyrimme vihreässä eduskuntaryhmässä siihen, että joku meistä päivystää aina salissa ja osallistuu keskusteluihin tarpeen mukaan myös “hiljaisempina aikoina”. Tein itsekin varsin monta “iltapäivystystä”.

Täysistuntojen puheenvuorojeni aiheina olivat mm. valtion talousarviot, liikennepolitiikka, vapaakauppasopimukset, tuomioistuinten toiminta, työllisyys, vapaa sivistystyö, koulutuspolitiikka ja opiskelijoiden asiat, maakuntauudistus, saattohoito, turvakodit ja tiedepolitiikka näin muutamia mainitakseni. Ehkä hauskin kuriositeetti oli uuden avaruuslain käsittely, josta tiedenörttinä tietenkin innostuin puhumaan ja sain lopulta käynnistettyä kunnon keskustelun, vaikka monet edustajat ensin ihmettelivätkin mistä oikein horisen.

Vuonna 2016 puheenvuoroja oli 79 ja vuonna 2015 15 kappaletta. Ensimmäisenä eduskuntavuonna keskityin enemmänkin seuraamaan ja kuuntelemaan, mutta opin nauttimaan salikeskusteluista varsin nopeasti. Vuonna 2017 puheenvuorojeni määrä jäi hieman edellisestä vuodesta todennäköisesti siitä syystä, että olin perhevapaiden ja ulkomaanmatkojen vuoksi poissa useammasta täysistunnosta.

Valtiopäivät 2017: 67 puheenvuoroa, puhujalistalla 73.

Valtiopäivät 2016: 79 puheenvuoroa, puhujalistalla 65.

Valtiopäivät 2015: 15 puheenvuoroa, puhujalistalla 158.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoroja sain pitää vuoden aikana kaksi. Maaliskuussa sote- ja maakuntauudistuksesta ja siihen liittyvästä valinnanvapaudesta ja kesäkuussa työn murroksesta valtioneuvoston tulevaisuusselonteon käsittelyssä.

Kyselytunneilla pääsin ääneen ajoittain. Varsinaisen ryhmän kysymyksen esitin nettiäänestyksistä, joihin liittyy suuria epävarmuuksia ja joita oikeusministeriö ei nyt onneksi suosittelekaan. Loppuvuodesta pääsin kysymään soidensuojelusta: kun soidensuojeluohjelma ajettiin kokoomuksen toimesta viime hallituskauden lopulla alas, alkavat sen seuraukset nyt näkyä esimerkiksi kotimaakunnassani Pirkanmaalla. Pääsin jonkin verran ääneen myös muiden edustajien tekemien kysymysten jatkokysymyksissä.

Säännöllisesti kävi tietenkin myös niin, etten pitkästäkään debateissa tai etenkin kyselytunneilla kärkkymisestä ja puheenvuoron pyytämisestä huolimatta sitä saanut. Pisin turhaksi jäänyt odottelu taisi kestää viisi tuntia. Tämä on kuitenkin eduskunnassa normaalia. Usein kiinnostavimmissa keskusteluissa on paljon halukkaita puhujia ja yhden asian käsittelylle vain rajallisesti aikaa. Koin kuitenkin tulleeni kohdelluksi varsin reilusti. Jos jäin itse puheenvuoroa vaille, pyrin usein ilmaisemaan asiani esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai blogitekstinä.

Poissaoloja täysistunnoista minulle kertyi yhteensä n. 45 kertaa. Perhevapaan vuoksi poissaoloja tuli 21, ja sairausesteen vuoksi 15. Jälkimmäisistä suuri osa johtui päiväkotiarkea elävien pienten lastemme sairasteluista. Muista syistä olin poissa täysistunnoista yhdeksän kertaa. Nämä muut syyt olivat esimerkiksi puhetilaisuuksista johtuvia.

2.4 Puhetilaisuudet

Ihmisten kanssa yhteydessä oleminen on olennainen osa demokratiaa ja kansanedustajan työtä. Kansanvallassa meidän täytyy aktiivisesti kerätä näkemyksiä ihmisiltä siitä, miten lait ja valtion budjetti vaikuttavat eri ihmisten elämään ja miten niitä pitäisi parantaa. Tämän vuoksi osallistun ilolla erilaisiin puhetilaisuuksiin aina, kun vain saan kutsun ja aikataulut sallivat.

Kansanedustajana osallistuin vuoden aikana runsaaseen kolmeenkymmeneen tilaisuuteen puhujana tai panelistina. Tilaisuuksien sisältö vaihteli todella paljon.

Sain kunnian pitää juhlapuheen Suomen Pelimuseon (jota olin käynnistämässä apulaispormestarina) avajaisissa ja jakaa elämäntyöpalkinnon Pelit-Lehden legendaariselle päätoimittaja Tuija Lindénille Finnish Game Awards -gaalassa. Tampereella pääsin avaamaan joukkuevoimistelun Tampere Cup -kisat ja puhumaan noin tuhannelle ihmiselle. Kesällä pääsin puhumaan turvapaikkapolitiikasta ja syksyllä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä Euroopan Parlamentissa. Tulevaisuusvaliokunnan asioista ja ennakointityöstä puhuin niin Turussa, Espanjan Santanderissa kuin Tampereen Teknillisellä Yliopistolla SMACC-tapahtumassakin. Näsinkulman klubitalolla puhuin mielenterveyskuntoutujille sotesta ja osallisuudesta. Vihreiden tilaisuuksissa puhuin mm. työn murroksesta, maahanmuutosta ja koulutuspolitiikasta. Poikkesin Suomen Nuorisovaltuustojen liiton syyspäivillä kannustamassa nuoria vaikuttajia. Eduskunnan kansalaisinfossa puhuin osallisuudesta tulevaisuuden kunnissa. Kiersin myös kotimaakuntaani paitsi kunnallisvaalien alla, myös niiden jälkeen esimerkiksi Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä, Nokian vihreiden seminaarissa ja Pirkkalassa paikallisen tulevaisuusvaliokunnan vieraana. Vihreiden puheenjohtajakiertueeseen liittyviä puhetilaisuuksia oli myös ympäri maata.

2.5 Muu eduskuntatyö

Jatkoin Vihreän eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana jatkoi Krista Mikkonen ja toisena varapuheenjohtajana Heli Järvinen. Puheenjohtajisto mm. valmistelee asiat ryhmän kokouksiin ja johtaa ryhmän kokouksia sekä rutiinityötä, edustaa ryhmää julkisuudessa, käy neuvotteluja muiden ryhmien kanssa ja ottaa vastaan erilaisia eduskuntaan tulevia lähetystöjä ryhmän puolesta. Ehkä mieleenpainuvin ryhmän puheenjohtajistoon liittyvä tehtävä oli osallistuminen presidentti Mauno Koiviston hautajaisiin ja muistotilaisuuteen.

Jatkoin myös vihreiden ainoana suomalaisena edustajana Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunnassa ja edustin vihreitä myös kansanedustajien ja kulttuuriväen välillä siltana toimivassa eduskunnan Arkadia-seurassa. Toimin myös Suomen Kansallisooppera -ja Baletin hallintoneuvoston varajäsenenä.

Jatkoin myös valtakunnallisessa poliisiasiain neuvottelukunnassa ja etnisten suhteiden neuvottelukunnassa. Kiireiden vuoksi varajäsen pääsi tuuraamaan minua moniin kokouksiin.

Eduskunnan sisällä jatkoin eduskuntatalon perusparannusta ohjanneessa rakennustoimikunnassa ja talon vierailijakäytännöt uudistaneessa Visitor -työryhmässä. Nämä työryhmät saivat työnsä päätökseen vuoden aikana. Loppuvuodesta minut nimettiin eduskunnan uuteen turvallisuustyöryhmään, jonka tehtävänä on varmistaa eduskunnan turvallisuuteen liittyvien kysymysten ajantasaisuus nyt ja tulevaisuudessa.

Työni parlamentaarisessa Tulevaisuuden kunta -työryhmässä jatkui. Toimin myös Jyrki Kasvin varajäsenenä tiedustelulakien uusimista ohjaavassa parlamentaarisessa seurantatyöryhmässä. Alkuvuodesta aloitin tiivistahtisen työn ministeri Anne Bernerin johtamassa parlamentaarisessa liikennetyöryhmässä. Kesän loppuun mennessä saimme valmisteltua ensimmäisen esityksen liikenteen päästövähennystavoitteiksi. Nämä esitykset on nyt viety lainsäädäntöön. Kyseessä oli kompromissi ja jos oikeasti haluamme vähentää päästöjämme riittävästi, on vähennystavoitteita tarkistettava jo lähitulevaisuudessa terävämmiksi.

Syksyllä suoritin Sitran järjestämän kestävän talouspolitiikan johtamiskurssin. Kurssin pääteemana oli talousjärjestelmän ja talouskasvun sovittaminen maapallon kantokyvyn rajoihin. Laadimme kurssin aikana myös strategisen hallitusohjelman samalla menetelmällä, jolla oikeatkin hallitusohjelmat laaditaan.

Eduskuntatyöhön liittyy myös paljon virallisia tapaamisia. Tammikuussa poikkesin perhevapaalta tapaamaan Ukrainan presidenttiä. Keskustelimme mm. turvallisuuspolitiikasta. Tapasin myös useita parlamentaarikkojen ja ministerien delegaatioita, esimerkiksi Slovakiasta, Virosta ja Indonesiasta. Kansainvälisten vieraiden lisäksi tapasin jonkin verran esimerkiksi järjestöjen edustajia ja ministereitä.

Erikseen on myös syytä mainita kansanedustajan avustaja, jota ilman eduskuntatyö olisi merkittävästi hankalampaa. Avustajanani vuonna 2017 toimi Minna Manninen. Avustaja paitsi vastaa monista eduskuntatyön rutiineista, myös tukee poliittista työskentelyä monin tavoin. Avustaja on se henkilö, joka kertoo edustajalle missä tämän pitäisi olla ja mitä tämän pitikään tehdä. Jatkuvassa infoähkyssä hortoilevalle edustajalle hyvä avustaja on valtavan tärkeä.

2.6. Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunta

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö, joka keskittyy erityisesti ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen. Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous. Näistä jälkimmäinen, jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia. Se järjestetään neljästi vuodessa Strasbourgissa, ja lisäksi sen alaisuudessa toimii joukko eri komiteoita. Itse toimin jäsenenä vähemmistöjen oikeuksien komiteoissa ja varajäsenenä tasa-arvoasioiden ja syrjinnän vastaisessa komiteassa. Olen lisäksi ainoa suomalaisjäsen Euroopan Neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa verkostossa.

Euroopan Neuvostoa puhututtivat mm. Puolan heikentyvä demokratiatilanne, Turkin kasvava autoritäärisyys (Turkki on hiljattain aloittanut yleiskokouksen jäsenenä eikä suhde ole mutkaton) ja monet ihmisoikeuskysymykset, kuten esimerkiksi intersukupuolisten oikeudet josta yleiskokous hyväksyi historiallisen, valtioita ohjaavan päätöslauselman lokakuussa. Oma lukunsa vuoden kuluessa olivat erilaiset skandaalit ja korruptiokohut, joita Neuvostossa syntyi. Esimerkiksi neuvoston puhemies joutui väistymään paikaltaan tavattuaan Bashar al-Assadin yhdessä venäläisten kanssa informoimatta yleiskokousta toimistaan.

Strasbourgissa olleiden yleiskokousten lisäksi osallistuin tasa-arvokomitean kokouksiin Pariisissa ja olin puhujana naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen verkoston tilaisuudessa Brysselissä.

Jatkoimme myös alulle laittamiani vihreiden parlamentaarikkojen tapaamisia yleiskokousten yhteydessä. Saamme näin vaihdettua eri maiden kuulumisia ja näkemyksiä ihmisoikeustilanteesta vihreästä näkökulmasta.

2.7. Matkat

Eduskuntatyöhön liittyy jonkin verran sekä virallista että epävirallista reissaamista. Vaikka olenkin innokas matkustaja, arvioin aina työmatkojen kohdalla niiden tarkoituksenmukaisuuden tarkasti erikseen. Ulkomaanmatkoja kertyi vuoden aikana 11 ja kotimaanmatkoja (pois lukien Pirkanmaa ja pääkaupunkiseutu) seitsemän kappaletta.

Euroopan Neuvoston kokousmatkojen lisäksi Tulevaisuusvaliokunta teki valiokuntamatkan Pariisiin ja Brysseliin ja hallintovaliokunta lähetti minut puhujaksi Euroopan Parlamenttiin yhdessä Suurta valiokuntaa edustaneen Pekka Haaviston kanssa. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä lähetti minut Roomaan keskustelemaan pakolaisnaisten oikeuksista. Osallistuin myös puhemiehen ja kollegoideni kanssa Ruotsin valtiopäivien järjestämään Suomi 100 -juhlaseminaariin Tukholmassa. Prinsessa Victorian tapaaminen oli erityisen iloinen yllätys! Mieleenpainuvin matka oli kuitenkin heti alkuvuodesta, jolloin Suomen YK-liitto kutsui minut ja kollegoitani eri puolueista vierailemaan Zaatarin valtavalla pakolaisleirillä sekä eri kohteissa Jordaniassa. Kävimme myös Syyrian rajalla ja tutustuimme Kirkon ulkomaanavun ja muiden kansalaisjärjestöjen työhön paikan päällä. Kokemus oli pysäyttävä.

3. Tampere

Olen toiminut Tampereen kaupunginvaltuustossa vuodesta 2005 alkaen, ensin ensimmäisenä varavaltuutettuna ja nyt kolmatta kautta varsinaisena valtuutettuna. Jatkoin huhtikuun kuntavaaleihin asti valtuustoryhmämme varapuheenjohtajana. Tätä ennen toimin valtuustoryhmän puheenjohtana vuosina 2009-2015 ja apulaispormestarina 2011-2015. Tampereen kaupunginvaltuusto kokoustaa kuukausittain.

Tampereen vihreä valtuustoryhmä on julkaissut oman vuosikertomuksensa, jonka voi lukea täällä.

3.1 Kaupunginvaltuutettu


Kuntapolitiikan alkuvuoden voi tiivistää lähinnä vaaleihin valmistautumisena. Erityisen suuria päätöksiä ei vanhan valtuuston kauden lopulla enää tehty.

Uuden valtuuston aloittaessa kokoomus menetti paikkansa pormestaripuolueena ja pormestariksi nousi SDP:n Lauri Lyly. Vihreiden apulaispormestarina jatkoi Anna-Kaisa Heinämäki ja 14 valtuutetun valtuustoryhmämme uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Stenhäll. Ryhmämme varapuheenjohtajiksi valittiin Jaakko Mustakallio ja Olga Haapa-aho. Säilytimme paikkamme kolmanneksi suurimpana valtuustoryhmänä, vaikka kannatuksemme nousi 20 prosenttiin. Käytännössä Tampereella on nyt kolme suurta valtuustoryhmää eli Kokoomus, SDP ja Vihreät, jotka pitävät hallussaan myös pormestarien paikkoja. Vasemmistoliitto säilytti asemansa keskikokoisena ryhmänä ja muut ryhmät ovat pieniä.

Lylyn johdolla valtuustoryhmät onnistuivat muodostamaan laajan pormestarisopimuksen, ja pitkään Tampereella jatkunut hallitus/oppositioasetelma käytännössä murtui. Pormestariohjelmasta tuli hyvin yleisluontoinen, mutta vihreiden kädenjälki näkyy vahvasti esimerkiksi päästövähennystavoitteissa ja kestävämmässä kaupunkisuunnittelussa.

Kaupunginvaltuuston toiminta oli aiempiin kausiin verrattuna sävyisämpää ja keskustelevampaa. Toisaalta ajallemme ilmiönä ominainen, yksittäisten tai tässä tapauksessa yksittäisen valtuutetun häirikköpopulismi etenkin somessa on tullut nyt osaksi myös Tampereen kunnallispolitiikkaa. Se on varsin masentava ilmiö. Helppoa kunnallispoliittinen vaikuttaminen ei edelleenkään ole, ja esimerkiksi luonnonsuojeluasioissa monen ryhmän asenne on edelleen todella nihkeä.

Olemme suosineet valtuustossa ryhmäaloitteita. Ryhmämme jätti vuoden aikana seuraavat yhteiset aloitteet:

  • Valtuustoaloite kaupungin toimenpiteiksi yhdenvertaisuuslain esteettömyystavoitteiden viemiseksi yrityksiin
  • Valtuustoaloite Jalkautuvan talousohjauksen toimintatavan tuomiseksi Tampereelle  
  • Valtuustoaloite tietohallinnon käyttökatkojen kustannusten ja muiden vaikutusten selvittämiseksi
  • Valtuustoaloite kunnallisten toimielinten nimien muuttamiseksi selkokielisemmiksi
  • Valtuustoaloite senioreiden liikuntakortin saamiseksi Tampereelle
  • Valtuustoaloite fysioterapeuttien ottamiseksi osaksi kouluterveydenhuoltoa
  • Valtuustoaloite Patosillan parantamiseksi vastaamaan lisääntyneen liikenteen tarpeita
  • Valtuustoaloite perusopetuksen laatukriteerien toteuttamisen seuraamiseksi

Kevään vaaleilla valittu uusi valtuusto aloitti toimintansa kesäkuussa ja ehti kokoontua vuoden loppuun mennessä 9 kertaa. Puheenvuoroja en uuden valtuuston aikana pitänyt aikataulusyistä kuin muutaman, talousarvioista ja kulttuuripolitiikasta. Keskityin kunnallispoliittisessa vaikuttamisessa tukemaan ryhmämme uutta johtoa ja vaikuttamaan ryhmän kautta. Syksyllä jouduin olemaan poissa valtuustosta kaksi kertaa työmatkojen vuoksi. Vaikka en toimi kaupungin lautakunnissa (jotka kokoustavat samaan aikaan eduskunnan täysistuntojen kanssa), koen voivani vaikuttaa hyvin valtuutettuna koska ryhmämme tekee tiivistä ja aktiivisesti keskustelevaa yhteistyötä myös kokousten välillä. Erityinen kiitos kuuluu ryhmämme uudelle puheenjohtajalle Jaakko Stenhällille, joka on tarttunut toimeen rivakasti ja joka pitää meidät valtuutetut erinomaisen hyvin ajan tasalla kuntapolitiikan viimeisimmistä käänteistä.

3.2 Muut luottamustoimet

Aloitin vuoden aikana kahdessa merkittävässä luottamustehtävässä, keväällä Särkänniemi Oy:n ja loppuvuodesta Fimlab Oy:n hallituksen puheenjohtajana kaudelle 2017-2018.

Tampereen Särkänniemen tuntevat todennäköisesti kaikki: kyseessä on yksi Suomen tunnetuimpia matka- ja elämyskohteita, jonka merkitys Tampereen seudun elinvoimalle on keskeinen. Viime vuoden aikana kävijämäärät kasvoivat 7 % edellisvuodesta ja etenkin uusi Hype-laite oli suuri menestys. Lisäksi käynnistimme uuden Zones-viihdekeskuksen rakentamisen Lempäälän Ideaparkiin.

Fimlab Oy puolestaan on Suomen viidensadan suurimman yrityksen joukossa oleva julkisomisteinen laboratorioalan yhtiö, joka tuottaa palveluita Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien alueella. Fimlabilla on lähes 100 toimipistettä ja noin 750 työntekijää. Kyseessä on Suomen ensimmäinen julkisen terveydenhuollon puolelle perustettu laboratorioyhtiö. Fimlabin kaltaisen julkisomisteisen yhtiön tärkeä rooli markkinahäiriöiden hillitsijänä ja laboratorioalan korkean kotimaisuusasteen turvaajana tulee kasvamaan entisestään, jos ja kun sote-uudistukseen liittyvä markkinallistaminen etenee ja esimerkiksi ulkomaiset terveysalan toimijat pyrkivät laajentamaan toimintaansa Suomessa. Laboratorioalan kotimainen asiantuntijuus on tärkeä tukipylväs terveystieteelliselle tutkimukselle ja sitä kautta koko terveydenhuollon toiminnalle ja kehitykselle. Myös tutkimusten laadulla on suuri merkitys. Jopa 70 % lääkärien tekemistä hoitopäätöksistä perustuu laboratoriotutkimuksiin.

Näiden lisäksi jatkoin Tampereella kehitysyhtiöiden Hermia Group ja Innovaatio Oy Uusi Tehdas hallituksissa. Lisäksi jatkoin Postimuseosäätiön hallituksessa ja mielenterveyskuntoutusta tekevän Sopimusvuori ry:n Näsinkulman Klubitalon klubimentorina. Niin ikään jatkoin Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO:n hallituksen jäsenenä. Aloitin myös Valio Oy:n Pirkanmaan eettisen neuvottelukunnan jäsenenä ja Pirkanmaan maakuntavaltuuston varajäsenenä.

Oman mainintansa ansaitsee myös Vihreiden poliittisen ohjelman uudistaminen. Juuri kun pestini puolueen liikennepoliittisen työryhmän puheenjohtajana päättyi kesällä, puoluehallitus nimitti minut johtamaan puolueen uuden poliittisen ohjelman valmistelutyötä. Kokosimme syksyn aikana työryhmän ja järjestimme aiheeseen liittyvän seminaarin. Poliittinen ohjelma linjaa tavoitteitamme seuraavalle eduskuntakaudelle ja europarlamenttikaudelle. Valtavan tavoitemäärän tiivistäminen yhdeksi siedettävän mittaiseksi dokumentiksi ei ole aivan yksinkertainen asia. Ohjelman olisi tarkoitus valmistua vuoden 2018 puoluekokoukseen mennessä.

4. Vaalit

4.1 Kuntavaalit

Kuntavaalit järjestettiin 9.huhtikuuta. Saimme hienon vaalivoiton ja valtuutettujemme määrä kasvoi kymmenestä neljääntoista. Kannatuksemme kasvoi Tampereella 5.9 prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Valtakunnallisesti vihreiden kannatus nousi 12.5 prosenttiin ja kasvua oli 3.9 prosenttiyksikköä.

Itse sain Tampereella 1054 ääntä, suuri kiitos niistä! Keskityin vaalikampanjassani ensisijaisesti tukemaan Pirkanmaan vihreitä ehdokkaita ja edistämään yleistä vaalivoittoamme. Kiersin ympäri maakuntaa aina Parkanosta Ikaalisiin ja sain tutustua moniin upeisiin vaikuttajiin.

Vaaliteemani olivat:

Reilu ja monimuotoinen Tampere

Huomioidaan lasten ja nuorten näkökulma kaikessa päätöksenteossa. Otetaan askelia kohti ilmaista varhaiskasvatusta ja taataan koulujen sekä päivähoidon riittävät resurssit. Satsataan luonto- ja ympäristökasvatukseen.

Tuetaan kaikkien osallisuutta ja varmistetaan, että ketään ei jätetä. Kiinnitetään erityistä huomiota nuorten ja ikäihmisten pärjäämiseen. Ehkäistään syrjäytymistä ja yksinäisyyttä kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.

Tuetaan eri urheilulajeja, liikunnan edellytyksiä sekä nykyistä ja uutta kulttuurielämää. Pidetään Tampere elävänä tapahtumakaupunkina ja edistetään kaikenikäisten monipuolista harrastamista ja liikkumista. Varmistetaan kaikille mahdollisuuksia harrastaa tulotasoon katsomatta.

Elinvoimainen ja ekologisesti kestävä Tampere

Vahvistetaan Tampereen elinvoimaa tukemalla uusien yritysten ja alojen syntymistä ja työpaikkojen sijoittumista kaupunkiin. Nähdään digitalisaatio ja kansainvälistyminen mahdollisuuksina. Tehdään sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta ja kuntien tehtävien muutoksesta voimavara kokeilemalla rohkeasti uusia tapoja järjestää palveluita.

Toteutetaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja rakennetaan kaupunkia kestävästi luontoa kunnioittaen. Tehdään vastuullisia ja ekologisia hankintoja.

Käynnistetään raitiotien laajentamisen suunnittelu ja lisätään bussiliikennettä. Parannetaan pyöräilymahdollisuuksia, kehitetään kävelykeskustaa ja elävöitetään kaupunginosia. Varmistetaan kaupungin ja sen palvelujen esteettömyys.

Vaalibudjettini oli 6046,60 €. Avoimuuden edistämiseksi julkaisin vaalirahoitukseni etukäteen. Viralliseen vaalirahoitusilmoitukseeni voi tutustua täällä.

Tiivistin kuntavaalien tuloksia ja tunnelmia tuoreeltaan blogiini, jonka voi lukea täällä.

Vaalien jälkeen sain tehtäväkseni johtaa Tampereen vihreiden luottamushenkilöiden nimityksiä valmistelevaa työtä. Kun ehdokkaita on sata ja lähes kaikki tavoittelevat luottamushenkilöpaikkoja joita on tarjolla vain joitakin kymmeniä, on paketin kokoaminen kauniisti sanottuna haastavaa. Pyrimme jakamaan paikat mahdollisimman reilusti ja tasa-arvoisesti ja paitsi tarjoamaan ihmisille heidän osaamistaan vastaavia luottamustoimia, myös nostamaan aktiivisesti uusia kykyjä vastuullisiin tehtäviin. Esimerkkinä tästä vaikkapa hienon vaalituloksen tehnyt Iiris Suomela, jota esitimme heti valtuuston puheenjohtajistoon, tai varavaltuutettu Merve Caglayan, joka pääsi vaikuttamaan heti kaupunginhallitustasolla. Ylipäätään Tampereen vihreään valtuustoryhmään ja luottamushenkilöiksi saatiin useita uusia kykyjä!

Osallistuin vaalien jälkeen jonkin verran myös valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin. Koska työ piti minut Helsingissä, toimin pitkälti sieltä käsin pitäen tiivistä yhteyttä Tampereella oleviin neuvottelijoihimme. Neuvotteluita vihreiden osalta johtaneen Anna-Kaisa Heinämäen kanssa meille kehittyikin kevään aikana rutiini keskustella tuntikaupalla puhelimitse. Kiitos kaikille neuvottelijoillemme hienosta tuloksesta!

4.2 Vihreiden puheenjohtajavaali

Kuntavaalit eivät olleet osaltani koko vaalikevät, sillä heti niiden jälkeen lähdin mukaan vihreiden puheenjohtajakisaan. Tiesin lähteväni mukaan takamatkalta, mutta katsoin kokemukseni ja osaamiseni mukaantuomisen kisaan olevan yhteinen etumme. Kiersimme Touko Aallon, Mika Flöjtin, Emma Karin, Krista Mikkosen ja Maria Ohisalon kanssa ympäri maata puheenjohtajakiertueella ja yhteinen kampanjamme sai hienosti valtakunnallista nostetta ja näkyvyyttä. Vaikka kiertäminen oli kovaa työtä, oli myös todella mukavaa olla liikkeellä yhdessä ja tutustua muihin ehdokkaisiin entistä paremmin. Vihreiden jäsenyhdistykset pistivät meidät ehdokkaat myös aika koville erilaisten vaalikyselyiden muodossa. Ainakin oma linja tuli kirkastettua itsellekin! Suuri kiitos kaikille tsempanneille ja tukeneille!

Jäsenäänestyksessä saamieni ns. ykkösäänien määrä jäi lopulta joihinkin satoihin ja vaikka häviäminen aina kirpaiseekin, oli matkan varrella saatu palaute ja tieto minulle kohdistetuista kakkos- ja kolmosäänistä ym. niin innostavaa, että kisasta jäi hyvä jälkifiilis. Jäsenemme äänestivät puheenjohtajaksi tunnetusti Touko Aallon, jonka kanssa oli ja on ilo työskennellä. Helposti lähestyttävä, vastuuta reilusti kaikille jakava ja kenttää ahkerasti kiertävä puheenjohtajamme on paikkansa ansainnut!

5. Viestintä

5.1 Sosiaalinen media

Sosiaalisista medioista käytän lähinnä Facebookia ja Twitteriä ja Instagramia. Vuoden aikana innostuin Instagram-tarinoista joissa yritän raportoida etenkin eduskuntatyötä lähes reaaliajassa. Päivityksiäni päätyi ajoittain myös lehtiin ja uutisiin, vuoden aikana useaan otteeseen. Hauskana kuriositeettina henkilökohtainen päivitykseni toukokuulta liittyen nuoruuteeni ja koulujen yhteishakuihin valittiin jopa “viikon vaikuttavimmaksi viserrykseksi”.

Pyrin vastaamaan kaikkiin saamiini henkilökohtaisiin palautteisiin. Erityisesti sähköposteihin vastaaminen ei käytännössä aina ole mahdollista viestien suuren määrän takia. Sähköposteja tulee edelleen päivässä jopa satoja.

Haittaohjelma tuhosi kotisivuni keväällä. Sivujen palauttaminen varmuuskopioista onnistui vain osittain koska osa varmuuskopioistakin oli saastuneita, ja menetin jonkin verran vuosien saatossa kotisivuilleni kertynyttä aineistoa. Saimme kuitenkin sivut uudelleen käyttökuntoon, joskin hieman aiempaa suppeammassa muodossa. Vaivalla rakennettujen kotisivujen tärveltyminen oli paitsi taloudellisesti kallista, myös ärsyttävyydessään aivan omaa luokkaansa. Jälkikäteen olemme tulleet siihen tulokseen että kyse ei ollut tahallisesta henkilöön kohdistuvasta asiasta, vaan kotisivujeni käyttämän teeman tietoturva-aukosta ja automatisoidusta haittaohjelmasta. Hyvä muistutus tietoturvasta kuitenkin!

5.2 Kirjoitukset

Mielipidekirjoituksia, vieraskyniä ja kolumneja tein vuoden aikana muutamia:

Julkaisin useita kirjoituksia vihreässä blogissa puolueen verkkosivuilla, mm.:

Omien kotisivujeni blogissa kirjoitin mm. kuntavaaleista, kunnan tehtävistä, osallistumisestani vihreiden puheenjohtajakilpaan sekä rokotekattavuuden tärkeydestä.

Annoin myös haastatteluja ja taustahaastatteluja medialle. Tärkein lehtikanava oli edelleen kotimaakuntani Aamulehti, joka teki vuoden aikana useita uutisia Pirkanmaan kansanedustajista niin verkkoon kuin printtiinkin.

5.3 Muu media

Pääsin vuoden kuluessa muutaman kerran esiintymään televisiossa. Kesällä osallistuin Ylen A-Studioon, jonka aiheena oli rokotekattavuus ja laumaimmuniteetin heikkeneminen Suomessa. TV-uutisille pääsin kommentoimaan mm. parlamentaarisen liikennetyöryhmän työtä ja puoluegallupeja. Radiossa olin kaksi kertaa puheenjohtajavaalin merkeissä ja kerran yleispoliittisista asioista. Sanomalehdet uutisoivat erityisesti puheenjohtajakampanjasta josta Aamulehti teki osaltani suurehkon henkilöjutunkin, mutta myös monista päivänpoliittisista aiheista. Pääsääntöisesti erilaisia “mediaosumia” oli vuoden aikana viikottain. En ole pyrkinyt mitenkään aggressiivisesti mediaan, mutta poliitikon työn kannalta tietty näkyvyys on välttämätöntä ja siksi kaikesta mediahuomiosta on ainakin tähän asti ollut syytä olla iloinen.

6. Perhevapaat

Vuosi 2017 oli itselleni merkittävä myös siitä syystä, että sain vihdoin pidettyä perhevapaan kuopuksemme kanssa. Lasten tulo oli toki mullistanut maailmani jo aiemmin, mutta varsinaista perhevapaata en ollut koskaan ennen pitänyt. Kiireinen työni ensin apulaispormestarina ja sitten kansanedustajana olivat kasanneet hoivavastuuta puolisolleni ja lapsemme kasvoivat vauhdilla. Pidin perhevapaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisessä vaiheessa tammi-helmikuussa kuopuksemme oli runsaan vuoden ikäinen. Jälkimmäisen osan pidin kesä-heinäkuussa.

Olin kuullut perhevapaalle jääneiltä kavereiltani paljon hyvää asiasta, ja etenkin moni isäkaverini suositteli perhevapaan pitämistä. Isien aktiivinen läsnäolo pikkulapsiarjessa ja osallistuminen perhevapaisiin toi myös parisuhteita enemmän samalle viivalle ymmärryksessä lastenhoidon vaatimuksista. Olin jo aiemmin huomannut, että vaikkapa viikon työmatkan jälkeen lapsi tuntui kasvaneen ja oppineen aina jotain uutta. Arvelin, että perhevapaa antaisi varmasti paljon mahdollisuuksia olla läsnä ja seurata lapsen kehitystä. Ja näinhän siinä kävikin. Teimme paljon ja silloinkin kun emme tehneet mitään, opimme. Perhevapaan pitäminen oli elämäni parhaita päätöksiä.

Lasten kanssa kotona oleminen ei ollut aina helppoa ja jouduin kohtaamaan myös omia heikkouksiani. Etenkin nyt jälkikäteen muistellen ymmärrän kuitenkin hyvin miksi monet sanovat perhevapaan olevan elämän parasta aikaa. Olemme entistä läheisempiä toisillemme ja opin uusia asioita lastenhoidosta ja läsnäolosta. Opin myös arvostamaan ja ymmärtämään sitä työmäärää ja kuormitusta, jonka kotona lasten kanssa pitempään olevat kohtaavat. Perhevapaan päätyttyä kuopus jatkoi päiväkotiin missä hän viihtyy hyvin, mutta olen varma että yhteinen aika jätti meihin molempiin pysyvän, entistä tiiviimmän sidoksen ja yhteyden.

Kolme kuukautta meni nopeasti. Vihreiden perhevapaamallissa esitämme että isille korvamerkitty perhevapaa pidennettäisiin viiteen kuukauteen. Sama määrä olisi lähtökohtaisesti tarjolla myös äidille, ja näiden lisäksi puolisot voisivat jakaa kolmannen viiden kuukauden jakson parhaaksi katsomallaan tavalla. Malli ottaa huomioon sen, että joustavuuden tulee ulottua monenlaisiin perheisiin ja elämäntilanteisiin. Jakamalla hoivavastuuta tasaisemmin teemme myös tietä tasa-arvoisemmille työmarkkinoille. Tarvitsemme lisäksi toimia lapsiystävällisen työelämän edistämiseksi, jotta tasapainoilu ruuhkavuosien ja vanhemmuuden keskellä olisi helpompaa.

Suosittelen perhevapaiden pitämistä lämpimästi kaikille, joille se vain suinkin on mahdollista!

7. Vuoden 2017 saldo ja tuleva vuosi

Henkilökohtaisesti vuosi 2017 tuntui erikoiselta siksi, että siinä yhdistyi perhevapaan tuoma arjen keskittyminen kodin ympärille, ja toisaalta entisestään kasvanut määrä erilaisia tehtäviä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Ruuhkavuodet näyttivät kyntensä ja välillä arki tuntui kamppailulta aikaa vastaan erilaisten asioiden ristiaallokossa. Vuosi vierähtikin lopulta todella nopeasti.

Politiikassa meno jatkui tuulisena: koskaan ei aamulla töihin lähtiessä voinut olla täysin varma siitä mitä kulman takana odottaa. Olemme saaneet Vihreille uuden puheenjohtajan ja pian saamme uuden poliittisen ohjelman. Vuoden 2017 aikana luotiin perusta Vihreiden tulevalle suunnalle. Nyt tämä linja on kirkastettava niin, että sillä voidaan muuttaa myös Suomen suunta.

Päättyneen vuoden aikana paiskimme kovasti hommia vihreän vaihtoehdon tarjoamiseksi ja ainakin gallupien perusteella tämä työ on myös huomattu. Kuntavaaleissa saimme voiton. Vuosi 2018 aloittaa vaalisuman: ensin presidentinvaalit, sitten todennäköisesti maakuntavaalit, joiden jälkeen lähestymmekin jo seuraavia eduskuntavaaleja ja eurovaaleja. Vuodenvaihteen hengähdystauko on tuonut myös itselleni uutta virtaa ja odotan jo innolla istuntokauden alkua. Tuulta päin!

10.1.2018

Olli-Poika Parviainen

050 513 2005