Tämän vuosikertomuksen tarkoituksena on antaa lukijalle tiiviisti tietoa siitä, mitä olen vuoden aikana kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna tehnyt. Tavoitteena on auttaa äänestäjiä ja muita kiinnostuneita lukijoita seuraamaan ja arvioimaan toimintaani.
1 Yleistä vuosikertomuksesta
Vuosikertomus on jaettu yleisteemoittain siten, että siinä käydään läpi keskeiset täysistuntoihin, valiokuntiin, valtiopäivätoimiin, kunnallispolitiikkaan ja viestintään liittyvät asiat sekä tietenkin vuoden kohokohdat ja muut mieleenpainuvimmat asiat. Kertomus ei ole täysin kattava, mutta tarjoaa toivottavasti hyvän ikkunan kansanedustajan työhön.
2 Vuosi 2016 pähkinänkuoressa
Vuosi 2016 ei ollut yleisesti ottaen politiikassa mitenkään erityisen helppo tai tavanomainen. Pakolais- ja siirtolaistilanteen myötä Suomeenkin ilmaantui mm. rasistisin motiivein toimineita katupartioita ja muuta vastaavaa epämääräistä toimintaa. Keskustelu ääriliikkeiden väkivallasta jatkui koko vuoden. Maan hallitus keskittyi turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaansa, jonka toimenpiteissä lähinnä haettiin keinoja heikentää turvapaikanhakijoiden asemaa ja mahdollisuuksia saada turvapaikka. Osa esityksistä jäi toteutumatta perustuslain vastaisina ja toisaalta osa toimenpiteistä, kuten eräiden erittäin väkivaltaisten lähtömaiden luokitteleminen turvallisiksi, herättivät muuten suurta ihmetystä.
Hallitus toteutti vuoden aikana myös suuren osan koulutusleikkauksistaan. esimerkiksi ammatillista koulutusta heikennettiin valtavasti ja opintorahasta leikattiin neljännes. Esillä olleita aiheita olivat myös esimerkiksi aggressiivinen verovälttely ja sen torjunta, kilpailukykysopimus ja työttömyysturvan vastikkeellistaminen. Jopa jo päätetystä tasa-arvoisesta avioliittolaista jouduttiin väittelemään eduskunnassa monta kertaa uudestaan.
Positiivisena asiana perustulokokeilu sentään eteni. Haastoimme hallitusta esityksillämme ja vaihtoehtobudjetillamme. Tarjosimme myös yhteistyötä silloin kun se oli mahdollista.
Maailmalla EU natisi liitoksissaan populismin ja brexitin myötä, mutta todellisen pankin räjäytti lopulta Donald Trump tultuaan valituksi Yhdysvaltain presidentiksi huolimatta kampanjassa esitettyjen valheiden määrästä ja kampanjan yleisestä törkeydestä ja röyhkeydestä. Samaan aikaan terrorismi tunkeutui enenevissä määrin eurooppalaistenkin arkeen ja Suomessakin puhuttiin paljon sisäisestä turvallisuudesta. Vuoden loppua kohden vuosi 2016 -ilmiö sai jo hirtehisiäkin piirteitä ihmisten odottaessa uutta vuotta, koska sen ajateltiin joka tapauksessa olevan parempi kuin kulunut vuosi.
Jos vuosi 2016 jotain todistaa niin sen, etteivät esimerkiksi vapaus ja turvallisuus ole itsestäänselviä asioita vaan niiden vaaliminen edellyttää työtä. Vuosi oli myös mitatun säähistorian lämpimin ja vaikka Suomessakin työstettiin kansallinen ilmastostrategia, tarvitaan vihreää vaihtoehtoa edelleen. Ehkä jopa enemmän kuin koskaan.
Kaiken tämän ohella valmistuin viimeinkin filosofian maisteriksi, elin ruuhkaista pikkulapsiarkea ja tein parhaani työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Politiikasta vedin henkeä lukemalla, liikkumalla ja puuhastelemalla arjen asioita kotona. Ilman aina läsnä olevaa ja kannustavaa puolisoani Maria moni asia valmistumisesta stresinhallintaan tuskin olisi onnistunut, kiitos Mari että olet.
3 Eduskunta
Toisena eduskuntavuotenani talon tavat olivat jo tulleet pääosin tutuiksi. Talossa on yllättävänkin tarkka rutiini jolla päätösvalmistelu ja edustajien työ rytmittyy. Valiokunnat kokoustavat lähes aina tiettyyn aikaan, kuulemismenettelyissä kasvot tulevat nopeasti tutuiksi, kiinnostaviin tilaisuuksiin joita talossa järjestetään koko ajan, tai edes omaan työhuoneeseen ei juuri koskaan ehdi, eduskuntaryhmillä on oma sosiaalinen dynamiikkansa jne. Täysistunnoissakin pääsee ääneen, kunhan istumalihakset kestävät. Toisaalta vaikka asioiden rytmi on melko ennustettava, kävi vuoden aikana jälleen useamman kerran niin, että päivä- tai viikkosuunnitelmani menivät täysin uusiksi milloin minkäkin ajankohtaisen asian, uutispommin tai hallituksen esityksen vuoksi. Hallitus jatkoi linjalla, jossa monia tärkeitä asioita julkaistaan viime metreillä tai yllättäen, ja niihin piti reagoida välittömästi. Pitkäjänteisempi poliittinen taustatyö jäi usein iltoihin ja viikonloppuihin.
Teimme jälleen oman vaihtoehtobudjettimme, joka pohjasi vuotta aiemmin valmistelemaamme varjohallitusohjelmaan. Vihreiden vaihtoehtobudjetti esitti ratkaisuja mm. koulutusleikkausten kumoamiseksi. Meidän valintamme olisi ollut leikata ympäristön saastuttamisesta tulevien sukupolvien sijaan. Vaikka mikään leikkaus ei ole yleensä helppo, tehdään budjettipäätöksillä kuitenkin jatkuvasti selviä arvovalintoja. Esimerkiksi energiaintensiiviselle teollisuudelle myönnettävä päästökauppakompensaatio, tai jo valmiiksi vilkasta puukauppaa vilkastuttamaan tarkoitettu metsälahjavähennys olivat hallitukselta arvovalintoja joille he halusivat tukea itseään lähellä olevia tahoja huolimatta siitä, että useissa eri yhteyksissä tarve mainituille tuille oli raskaaati kyseenalaistettu.
Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpiä ratkaisuja toimme esiin myös Vihreiden ilmasto- ja energiapoliittisissa linjauksissa. Hallituksen energia- ja ilmastostrategian toimenpiteissä on paljon hyvää, mutta ne eivät ole yksinkertaisesti riittäviä.
Loppuvuodesta Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi myös perhepoliittisen mallin, joka lisäisi tasa-arvoa perhe- ja lapsiystävällisellä tavalla. Perhevapaisiin lisättäisiin ehdotuksessa joustoa ja valinnanvapautta 5+5+5 -mallilla, joka olisi toteutettavissa nykyisessäkin taloustilanteessa. Tavoitteena olisivat esimerkiksi työelämän parempi tasa-arvo ja joustavampi vanhempain- ja hoitorahan käyttö. Lisäksi mallissa otettaisiin askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta.
3.1 Valiokunnat
Suurin osa kansanedustajan päivittäisestä työstä tehdään valiokunnissa. Valiokuntapaikat jaetaan eduskuntaryhmien koon mukaan suhteellisesti. Kuka lopulta päätyy mihinkin valiokuntaan, on yhdistelmä eri edustajien toiveita, ryhmän harkintaa ja sattumaakin. Vihreillä on vain yksi paikka jokaisessa valiokunnassa. Minä toimin jäsenenä hallintovaliokunnassa ja tulevaisuusvaliokunnassa.
Hallintovaliokunta kokoontuu yleensä neljä kertaa viikossa ja tulevaisuusvaliokunta kahdesti. Hallintovaliokunta käsittelee mm. kaikkea julkisen sektorin hallintoa, kunta-asioita, sisäistä turvallisuutta, maahanmuuttoa, rajavalvontaa ja poliisiasioita. Hallintovaliokuntaa voisi monien sisältöjensä puolesta kutsua myös muista maista tutuksi ”sisäasiainvaliokunnaksi”. Kotimaisten kysymysten lisäksi hallintovaliokunta valmistelee myös oman alansa EU-asioita, joita on paljon. Se antaa suurelle valiokunnalle lausuntoja esimerkiksi direktiiviehdotuksista tai ajankohtaisista ylikansallisissa neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Suuri valiokunta määrittelee muodollisesti eduskunnan kannat EU-asioihin, mutta se harvoin poikkeaa erityisvaliokuntien kannoista.
Tulevaisuusvaliokunnan tavoitteet ja työtavat ovat hyvin erilaiset kuin muiden valiokuntien. Se käsittelee vain vähän lakiehdotuksia. Sen sijaan se käsittelee hallituksen tulevaisuusselonteon, laatii omia julkaisujaan muun päätöksenteon tueksi ja pyrkii toiminnallaan edistämään pitkän aikavälin vaikutusten arviointia. Tulevaisuusvaliokunta toimii myös asiantuntijavaliokuntana muille valiokunnille tarvittaessa. Yleisiä asioita tulevaisuusvaliokunnassa ovat esimerkiksi erilaiset megatrendit, kuten teknologian vaikutus yhteiskuntaan tai ilmastonmuutos.
Hallintovaliokunnassa käsittelimme eniten maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen väheni edellisestä vuodesta monestakin syystä, mutta asiaan liittyviä kysymyksiä oli edelleen paljon. Hallituspuolueiden kannat asiassa olivat valiokunnassa usein niin ideologisen yksipuolisia, ettei niitä voinut mielestäni hyväksyä, vaikka kuinka hakisi konsensusta. Osan esityksistään, kuten esimerkiksi paljon arvostelua herättäneen, pienimmän toimeentulotuen korvaavan ”kotoutumisrahan” hallitus veti tosin itse pois. Perheenyhdistämisen tulorajamuutostakin lievennettiin osittain, mutta toisaalta samalla suurin osa perheenyhdistämisistä tehtiin mahdottomiksi. Osa esityksistä oli toki hyväksyttävissäkin, kunhan sain niihin tiettyjä tarkentavia näkökulmia esimerkiksi ihmisoikeuksista.
Myös valiokunnan puheenjohtaja vaihtui syksyllä, kun Pirkko Mattila (ps) siirtyi sosiaali- ja terveysministeriksi ja hänen tilalleen tuli saman puolueen Juho Eerola. Puheenjohtajan muodolliset tehtävät molemmat hoitavat toki sujuvasti, mutta Mattilan kaudella valiokunnan yleinen ilmapiiri oli oppositiokansanedustajan näkökulmasta neuvottelevampi.
Hallintovaliokunnan asialistalla oli vuoden aikana paljon muitakin asioita, aina rahapelilainsäädännöstä ja kuntien valtionosuuksista asedirektiiviin. Yksittäinen laajempi kokonaisuus oli myös sisäisen turvallisuuden selonteko, jota käsittelimme laajasti.
Suurin osa valiokunnan käsittelemistä EU-asioista liittyi käytäntöjen yhtenäistämiseen ja ratkaisujen hakemiseen pakolaisasioissa. Suomi tavallaan tukee EU-yhteistyötä mikä on hyvä, koska ylikansallista haastetta ei voida ratkaista kansallisella tasolla, mutta samalla Suomi pyrkii oman ja yhteisen edun vastaisesti jarruttamaan monia EU-esityksiä, lähinnä ilmeisesti perussuomalaisia miellyttääkseen.
Matkustimme hallintovaliokunnan kanssa myös Lappiin tutustumaan itärajan valvontaan ja Italiaan sekä Maltalle tutustumaan keskisen Välimeren pakolaistilanteeseen ja EU-rajaoperaatioihin. Lisäksi teimme kesämatkan lähinnä kunta-asioissa Kouvolaan. Näistä lisää vuosikertomuksen matkat-osiossa.
Hallintovaliokunta kokousti kevätkaudella 61 kertaa ja syyskaudella 46 kertaa. Olin poissa oman tai jomman kumman lapsen sairauden vuoksi 15 ja muista syistä (puhetilaisuudet, tapahtumat jne.) 6 kertaa.
Tulevaisuusvaliokunta laati julkaisut taiteen menetelmien kehittämisestä ja tutkimisesta osana oppimista ja työelämää, sekä raportin koulutusviennin edistämisestä. Lisäksi valiokunta käsitteli erilaisia ajankohtaisia tiede- ja teknologiapolitiikkaan liittyviä asioita, kuten esimerkiksi tekijänoikeusjärjestelmän puutteita ja tieteen ja tutkimuksen rahoitusta.
Valiokunta osallistuu aktiivisesti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kävin itsekin valiokunnan edustajana puhumassa eri tilaisuuksissa mm. koulutuksen tulevaisuudesta, digitaalisten pelien ja pelillisyyden mahdollisuuksista ja ikäteknologiasta. Valiokunta käsitteli myös mm. ehdotuksestani sisäisen turvallisuuden selontekoa, tulevaisuusnäkökulmasta.
Tulevaisuusvaliokunta kokousti kevätkaudella 21 kertaa ja syyskaudella 22 kertaa. Olin poissa sairauden tai lasten sairauden takia 7 ja muista syistä 5 kertaa.
3.2 Valtiopäivätoimet
Tein vuoden aikana kymmenen kirjallista kysymystä ja yhden toimenpidealoitteen. Pääset linkkien kautta lukemaan valtiopäivätoimet eduskunnan sivuilta. Lisäksi olin allekirjoittajana useissa muissa lakialoitteissa, toimenpidealoitteissa ja kirjallisissa kysymyksissä, joita teimme paitsi vihreässä eduskuntaryhmässä, myös muiden kanssa. Tein valtiopäivätointenkin osalta yhteistyötä yli hallitus- ja oppositiorajojen aina, kun sille oli aihetta. Esimerkkeinä toimivat mm. yhdessä perussuomalaisten Ville Vähämäen kanssa jättämämme kysymys ns. tekijänoikeuskirjeistä, tai keskustan Mikko Kärnän laatima kysymys sotilaiden sananvapaudesta, jonka allekirjoitimme yhdessä kokoomuksen Elina Lepomäen kanssa.
TPA 26/2016 vp
Toimenpidealoite ympäristökasvatuksen lisäämisestä
KK 657/2016 vp
Kirjallinen kysymys alustatalouden käytön helpottamisesta ja kokeiluista Suomessa
KK 622/2016 vp
KK 580/2016 vp
Kirjallinen kysymys viharikosten torjunnasta ja ehkäisystä
KK 431/2016 vp
Kirjallinen kysymys nettiäänestyksen kokeilemisesta neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä
KK 420/2016 vp
KK 313/2016 vp
KK 304/2016 vp
Kirjallinen kysymys Microsoft Mobile Oy:n toiminnan loppumisesta ja äkillisistä rakennemuutoksista
KK 219/2016 vp
KK 216/2016 vp
KK 133/2016 vp
Kirjallinen kysymys taidenäyttelykorvausten kehittämisestä ja näyttelytoiminnan turvaamisesta
3.3 Täysistunnot
Käytin täysistunnoissa yhteensä XX puheenvuoroa. Jonkin verran kävi niin, etten pitkästäkään keskustelussa kärkkymisestä ja puheenvuoron pyytämisestä huolimatta sitä saanut. Tämä on eduskunnassa normaalia. Usein kiinnostavimmissa keskusteluissa on paljon halukkaita puhujia ja yhden asian käsittelylle vain rajallisesti aikaa. Osa asioista myös tulee saliin sellaisina päivinä tai aikoina, jolloin pidempi läsnäolo ei syystä tai toisesta ole mahdollista. En kadehdi puhemiehen tehtävää jakaa 200 suulaalle ihmiselle puheenvuoroja niin, että keskustelu etenisi järkevästi. Jos jäin itse puheenvuoroa vaille, pyrin usein ilmaisemaan asiani esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai blogitekstinä.
Ryhmäpuheenvuorot:
- 24.5.2016 – Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
Kyselytuntikysymykset:
- 24.11.2016 – Suullinen kysymys perheen yhdistämisistä
- 29.9.2016 – Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä
- 7.4.2016 – Suullinen kysymys veronkierron estämisestä
- 4.2.2016 – Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta
Sairauspoissaoloja minulle kertyi yhteensä 15. Enimmäkseen omaa tai lasten flunssaa tai muuta vastaavaa. Muita eli puhetilaisuuksien tai vastaavien vuoksi tulleita poissaoloja oli neljä ja kerran saavuin istuntoon hieman myöhässä nimenhuudon jälkeen.
3.4 Puhetilaisuudet
Ihmisten kanssa yhteydessä oleminen on olennainen osa demokratiaa ja kansanedustajan työtä. Kansanvallassa meidän täytyy aktiivisesti kerätä näkemyksiä ihmisiltä siitä, miten lait ja valtion budjetti vaikuttavat eri ihmisten elämään ja miten niitä pitäisi parantaa. Tämän vuoksi haluan osallistua mm. erilaisiin puhetilaisuuksiin aina, kun vain esimerkiksi valiokuntien ja täysistuntojen aikataulut sallivat.
Kansanedustajana osallistuin vuoden aikana yli kahteenkymmeneen tilaisuuteen puhujana. Tilaisuudet vaihtelivat pienimuotoisemmista, esimerkiksi vihreiden yhdistysten järjestämistä tilaisuuksista SuomiAreenan suuriin paneeleihin, juhlapuheisiin ja asiantuntija-alustuksiin mm. koulutuspolitiikasta ja teknologiaan liittyvistä kysymyksistä.
Kävin esimerkiksi avaamassa taidenäyttelyn ja niittyjuhlat Tampereella, keskustelin tulevaisuuden osaamisesta SuomiAreenassa, puhuin Pirkanmaan omaishoitajien kesätapahtumassa, visioin luovien alojen ja käsityöalojen tulevaisuutta Taitoliiton strategiapäivillä, puhuin onnistuvasta vanhenemisesta Ikäteknologiamessuilla, alustin pakolais- ja siirtolaisasioista lukiolaisille, pohdin yhteisöllisten työtilojen merkitystä tulevaisuuden työelämässä, avasin pelintekijöiden verkostoitumistapahtuman, alustin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta ja pidin valmistuneen opiskelijan puheenvuoron Tampereen yliopiston valmistuneiden juhlassa.
Julkinen puhuminen on paitsi haastavaa, myös parhaimmillaan äärimmäisen palkitsevaa. Olen saanut pitää elämässäni aika monta puhetta. Melko kattavaan puhetilaisuuksien luettelooni voi tutustua täällä.
3.5 Muu eduskuntatyö
Vihreä eduskuntaryhmä valitsi kesällä uudeksi puheenjohtajakseen Krista Mikkosen. Itse jatkan ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana, toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heli Järvinen. Puheenjohtajisto mm. valmistelee asiat ryhmän kokouksiin, edustaa ryhmää julkisuudessa, käy neuvotteluja muiden ryhmien kanssa ja ottaa vastaan erilaisia eduskuntaan tulevia lähetystöjä ryhmän puolesta.
Jatkoin myös useisssa valtakunnallisissa neuvottelukunnissa: varajäsenenä Tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa (TANE) sekä jäsenenä Poliisiasiain neuvottelukunnassa ja Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNOssa. Olen jäsenenä myös eduskunnan rakennustoimikunnassa, joka valvoo ja ohjaa eduskunnan mittavaa perusparannustyötä. Uutena aluevaltauksena aloitin varajäsenenä Suomen Kansallisoopperan ja baletin hallintoneuvostossa.
Erilaisia parlamentaarisia tai muita työryhmiä perustetaan eduskunnassa tarpeen mukaan, yleensä määräajaksi. Jatkoin varajäsenenä tiedustelulakien uusinnan parlamentaarisessa seurantaryhmässä ja varsinaisena jäsenenä parlamentaarisessa Tulevaisuuden kunta -työryhmässä. Panaman papereiden paljastuttua pääministeri Sipilä perusti myös harmaata taloutta ja verovälttelyä torjuvan työryhmän, jonka jäseneksi pääsin. Toisaalta työryhmä muuttui matkan varrella ohjausryhmästä seurantaryhmäksi ja sen tehtävät rajoitettiin sinänsä tärkeään mutta vain osaa kokonaisuudesta edustavaan harmaaseen talouteen. Näiden lisäksi toimin talon sisällä myös eduskunnan vierailijaohjeen uusineessa Visitor4-työryhmässä ja edustin vihreitä kansanedustajien ja kulttuuriväen välillä siltana toimivan eduskunnan Arkadia-seuran hallituksessa.
Eduskunnassa on myös paljon erilaisia kerhoja ja ryhmiä joiden kautta voi kartuttaa osaamistaan tai verkostojaan. Olen jäsenenä useamman eri maan ystävyysryhmässä sekä niiden lisäksi ainakin hlbtiq-verkostossa, ihmisoikeusryhmässä, kestävän kehityksen ryhmässä, nuorten kansanedustajien verkostossa ja tietoyhteiskuntaryhmässä.
Lisäksi olen tietenkin varapuheenjohtajana Simon Elon (ps) ja Jyrki Kasvin (vihr) kanssa perustamassamme kotimaisen pelialan toimintaedellytyksiä ja ylipäätään peleihin ja pelillisyyteen liittyvää ymmärrystä lisäämään pyrkivässä eduskunnan peliklubissa.
Toimin myös vihreiden liikennepoliittisen työryhmän puheenjohtajana. Otimme vuoden aikana kantaa etenkin hallituksen liikennekaareen sen ei vaiheissa, ja tapasimme livenäkin kerran. Työryhmän tarkoituksena on tuottaa asiantuntevaa aineistoa ja näkökulmia puolueen ja eduskuntaryhmän käyttöön.
Erikseen on myös syytä mainita kansanedustajan avustaja, jota ilman eduskuntatyö olisi merkittävästi hankalampaa. Alkuvuoden avustajanani toimi Heikki Korpela, ja syyskuussa hänen jäätyään opintovapaalle sijaisena aloitti Minna Manninen. Avustaja paitsi vastaa monista eduskuntatyön rutiineista, myös tukee poliittista työskentelyä monin tavoin. Ei ole harvinaista, että avustaja tietää paremmin mitä edustajan pitikään olla tekemässä ja missä. Heikin ja Minnan apu on korvaamatonta.
3.6 Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunta
Minut nimettiin täksi vaalikaudeksi vihreiden ainoaksi suomalaiseksi edustajaksi Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskuntaan. Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö, joka keskittyy erityisesti ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen. Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous. Näistä jälkimmäinen, jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia. Se järjestetään neljästi vuodessa Strasbourgissa, ja lisäksi sen alaisuudessa toimii joukko eri komiteoita. Itse toimin jäsenenä vammaisasioiden ja inkluusion sekä vähemmistöjen oikeuksien komiteoissa ja varajäsenenä tasa-arvoasioiden ja syrjinnän vastaisessa komiteassa. Laitoin myös alulle säännölliset eurooppalaisten vihreiden parlamentaarikkojen tapaamiset yleiskokousten yhteydessä. Jatkoimme näitä tapaamisia ja saamme näin vaihdettua eri maiden kuulumisia ja näkemyksiä kansainvälisestä ihmisoikeustilanteesta vihreästä näkökulmasta.
Euroopan Neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen asialistalla oli vuoden aikana mm. pakolaistilanne, Puolan ja muutaman muun maan demokratiakehitys, Ukrainan, Turkki, Vuoristo-Karabahin konflikti, tietovuotajien oikeudet ja naisiin kohdistuva väkivalta. Koska vihreillä ei ole kokouksessa omaa ryhmää, liityin jäseneksi sosialistien ryhmään, joka oli käytettävissä olevista vaihtoehdoista luontevin. Ryhmäjako on pitkälti samanlainen kuin Euroopan parlamentissa. Sain kesällä pitää myös SOC-ryhmän ryhmäpuheenvuoron humanitaariseen suojeluun liittyvästä asiakokonaisuudesta. Vierailimme EN-delegaation kanssa myös Moskovassa, josta lisää matkat-osiossa.
3.7 Matkat
Eduskuntatyöhön liitttyy jonkin verran sekä virallista että epävirallista reissaamista. Vaikka olenkin innokas matkustaja, arvioin aina työmatkojen kohdalla niiden tarkoituksenmukaisuuden tarkasti erikseen.
Euroopan Neuvoston kokousmatkojen ja valtuuskunnan Moskovan matkan lisäksi vierailimme eräiden hallintovaliokunnan jäsenten kanssa Italiassa ja Maltalla tutustumassa keskisen Välimeren pakolais- ja siirtolaistilanteeseen. EU:n ja Turkin tekemä monin osin arveluttavanakin pidetty sopimus rajoitti ihmisten saapumista meriteitse EU-alueelle, mutta kaaoksessa olevan Libyan kautta Eurooppaan suuntautuva keskisen Välimeren reitti kasvoi tämän seurauksena. Monimutkaiseen kokonaisuuteen liittyy niin pakolaisuutta kuin siirtolaisuuttakin. Ihmissalakuljetus, ihmiskauppa ja suunnaton hyväksikäyttö kukoistavat näillä reiteillä, joissa moni kohtaa kauhuja joita me voimme vain kuvitella. Ja vaikka moni Välimerellä tapahtunut hukkumiskuolema onkin saatu estettyä, oli meren yli saapuneiden kanssa keskustelu sykähdyttävää. Surullisinta tilanteessa on ehkä se, että moni tekee matkan lopulta turhaan koska turvapaikkaa ei ole tarjolla. Mahdollinen rauha Syyriassa ja lähi-idässä eivät vielä ratkaise asiaa, koska reittiä käyttää myös moni Saharan eteläpuolisesta Afrikasta saapuva ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttama siirtolaisuus ja pakolaisuus ovat kasvussa. Kansainvälinen yhteistyö, kehitysapu, rikollisverkostojen toiminnan estäminen sekä apu ja tiedotus lähtömaissa ovat osa ratkaisua. Tapasimme matkalla käytännössä kaikki asian parissa työskentelevät toimijat ja vierailuista oli suuri hyöty pakolais- ja siirtolaiskysymyksen kokonaiskuvan hahmottamisessa.
Kotimaassa kävin työn puolesta kahdesti Lapissa ja Satakunnassa. Lisäksi vierailin Kokkolassa, Turussa ja eduskuntaryhmämme kanssa Kalajoella. Lisäksi osallistuin eri tilaisuuksiin Pirkanmaalla.
Tammikuussa vierailin kollegoideni kanssa Ivalossa tutustumassa tieliikennelain uudistukseen liittyviin kysymyksiin: vierailimme Nokian Renkaiden testialueella tutustumassa siihen millaisia ominaisuuksia talvirenkailta eri olosuhteissa vaaditaan ja miten liikenne- ja viestintäministeriön väläyttämä talvirengaspakosta luopuminen vaikuttaisi liikenneturvallisuuteen. Vierailun jälkeen julkisuudessa nousi suuri kohu Nokian renkaisiin liittyvien testivilppien vuoksi. Testiradalla kaikki oli kuitenkin erittäin asiantuntevasti hoidettu. Pääsimme myös testaamaan erilaisia keliolosuhteita. Vakuutuin talvirenkaiden tarpeellisuudesta viimeistään siinä vaiheessa, kun kollegani Harri Jaskari (kok) joutui työntämään lumipenkkaan ajamani testiauton takaisin radalle.
Maaliskuussa vierailimme hallintovaliokunnan kanssa uudelleen Lapissa tutustumassa rajaturvallisuuteen. Suomeen suuntautui alkuvuodesta erikoinen turvapaikanhakijoiden reitti Lapin kautta Venäjän rajan yli. Moni saapui aluksi polkupyörillä, myöhemmin vanhoilla romuautoilla. Rajan taakse oli syntymässä kokonainen elinkeino ihmisten saapuessa Suomeen. Tulijat edustivat 29:ää eri kansallisuutta ja moni heistä oli oleskellut Venäjällä pitkään. Tilanne rauhoittui vasta molempien maiden ylimmän valtionjohdon neuvottelujen jälkeen. Kokonaisuus on edelleen osin mysteeri. Matkamme tarkoitus oli varmistaa varautuminen vastaaviin tilaisuuksiin jatkossa, ja tietenkin selvittää miten Suomi voi vastaavissa tilanteissa toimia. Samalla matkalla vierailimme mm. Kevitsan Kaivoksessa ja saimme Lapin Liitolta yleisen katsauksen maakunnan tilanteeseen.
Keväällä tein kansalais- ja järjestökierroksen Satakunnassa. Vierailin tiiviin viikonlopun aikana Eurassa, Raumalla ja Porissa tapaamassa paikallisia vihreitä ja alueiden asukkaita. Vaikka olen asunut Tampereella jo kohta 20 vuotta, ovat juureni Satakunnassa ja alue on minulle tärkeä. Vihreillä ei ole Satakunnassa omaa kansanedustajaa mm. maakunnan hävyttömän korkean äänikynnyksen vuoksi. Pyrin siksikin vierailemaan Satakunnassa aina tilaisuuden tullen. Kesällä vierailin Porissa Suomi Areenassa kahdessa eri keskustelutilaisuudessa: pääsin keskustelemaan mm. presidentti Tarja Halosen kanssa Suomen tulevaisuudesta, ja Arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa asumisesta ja hyvän elämän mahdollisuuksista eri alueilla.
Heinäkuussa vierailin OKRA-maatalousmessuilla Oripäässä. Kyseessä on Suomen suurin alan tapahtuma. Varsinais-Suomen vihreiden ystävällisellä avustuksella järjestimme yhdessä kollegani Annika Saarikon (kesk) kanssa Okrassa keskustelutilaisuuden maaseudun tulevaisuudesta. Olimme samaa mieltä siitä että maaseudulla onneksi on tulevaisuus. Sävyeroja syntyi lähinnä siitä miten esimerkiksi valtion pitää mitäkin asiaa tukea.
Syyskuussa osallistuin Satakuntaliiton järjestämään keskustelutilaisuuteen Turun kirjamessuilla: muistelimme kustantaja-kirjailija Ville Hytösen kanssa kokemuksiamme Raumalta ja kerroimme lukutottumuksistamme hauskassa keskustelussa.
3.8 Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi
Suomessa on järjestetty 1960-luvulta alkaen kokonaisturvallisuutta laajasti käsitteleviä valtakunnallisia maanpuolustuskursseja. Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien (MPK) tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä ja mahdollistaa Suomen mahdollista sujuva toiminta myös poikkeustilanteissa. Maanpuolustuskursseja järjestetään myös alueellisesti, mutta alueelliset kurssit ovat luonteeltaan suppeampia, kuin erittäin intensiiviset ja laajat valtakunnalliset kurssit.
Sain puolustusvoimain komentajalta kutsun kurssille numero 2017. Kuukauden kestäneen kurssin aikana vierailimme kymmenissä kohteissa, kuulimme lukuisia maan johtavia turvallisuuskysymysten asiantuntijoita, seurasimme harjoituksia ja perehdyimme massiiviseen määrään kalvoja ja aineistoja. Osana kurssia toteutettiin myös “roolipeli”, jossa harjoittelimme valtionjohdon toimintaa odottamattomissa turvallisuustilanteen muutoksissa. Sain toimia niin kauppa- ja teollisuusministeriötä, liikenneministeriötä kuin huoltovarmuuskeskustakin johtavana ministerinä ja myöhemmin viestintätehtävissä. Kurssi huipentui internaattivaiheeseen Lapin jääkäriprikaatissa Rovaniemellä.
Maanpuolustuskursseja on myös kritisoitu. Niitä on kutsuttu eliitin verkostoitumistilaisuuksiksi ja puolustusvoimien vaikutusvallan ja budjetin turvaamisena. Itse olen suorittanut aikanaan siviilipalveluksen, mutta sillä ei ollut kurssilla merkitystä. Mitään ei tuputettu, mielipiteensä sai muodostaa itse. Minusta kurssi toteuttaa hyvin sitä tarkoitusta, että pienen maan on kyettävä toimimaan mahdollisimman hyvin myös poikkeustilanteissa. Tämä voi edellyttää sitä, että päättävissä asemissa olevilla henkilöillä on yleiskäsitys siitä mitä missäkin tapahtuu ja kuka tekee mitäkin. Poikkeusolosuhteissa tapahtuu paljon sellaistakin, mikä liittyy esimerkiksi yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Kurssilla kävimme hyvin kattavasti yhteiskunnan erilaisia toimintamahdollisuuksia ja niiden edellytyksiä läpi. Puolustusvoimat on olemassa Suomessakin perustellusta syystä. Vaikka politiikan tehtävänä on varmistaa rauha, osoittaa historia meille myös sen ettei se ole aina mahdollista eikä asian tarvitse olla edes meistä kiinni. Kurssi toi minulle tärkeää taustatietoa monista asioista ja yhteiskunnan rakenteista ylipäätään. Toivon sydämestäni että poikkeusoloihin ei jouduta mutta jos niihin jostain syystä joudutaan, olen iloinen että kävin tämän kurssin.
”Elitistisin” elementti kurssissa lienee vain kurssin käyneille avoin Maanpuolustuskurssiyhdistys ja sen jäsenille aika korkeilla tuotantoarvoilla laadittu Maanpuolustus-lehti. Saimme myös ihan hienon pinssin. Yhdistys järjestää korkean tason esitelmätilaisuuksia eri asioista. Liityin kyllä yhdistykseen, mutta sen tilaisuuksiin en työkiireiltäni ehtinyt.
4 Tampere
Olen toiminut Tampereen kaupunginvaltuustossa vuodesta 2005 alkaen, ensin ensimmäisenä varavaltuutettuna ja nyt toista kautta varsinaisena valtuutettuna. Tampereen kunnallispolitiikka on aika railakasta ja paikoin vähän kiusallistakin, kuten somehitiksi vuoden aikana ja etenkin delfinaariokohun yhteydessä noussut #trevaltuusto -hashtag hyvin kuvaavasti on seuraajilleen osoittanut. Tampere on Suomen ensimmäinen pormestarimalliin siirtynyt kaupunki. Helsinki on tehnyt päätöksen seurata esimerkkiä. Tampereella valtaa käyttävät pormestariryhmät, joita ovat tällä kaudella olleet pormestaripuolue kokoomus ja apulaispormestaripuolueet sdp, vihreät ja vasemmistoliitto.
Tampereella on tapahtunut vuoden aikana paljon ja loppusuoralla olevan valtuustokauden aikana sitäkin enemmän. Kaupungin budjetti on tiukka, mutta tilanne on pysynyt hallinnassa. Vuoden ehdoton kohokohta oli raitiotien rakentamispäätöksen tekeminen syksyllä. Asia on ollut esillä koko poliittisen urani ajan ja ratikkapäätös tulee varmasti olemaan yksi urani kohokohtia. Kun ensimmäisen kerran puolustin hanketta vuonna 2004, meinasin saada vaalipaneelin jälkeen turpiini. Aika paljon on muuttunut siitä ja hyvä niin. Raitiotien ensimmäisen linjan rakentaminen alkaa vuonna 2017.
vuoden aikana valmistui myös kiistelty mutta varsin tarpeellinen rantaväylän tunneli. Loppuvuodesta Tampereella pelästyttiin sitä, että osa tunnelin poistamista ruuhkista ei kadonnutkaan vaan kaupungin keskustaan syntyi muutama pieni liikenteen pullonkaula. Tätä ihmetellessä paikallismedia kaivoi esiin minunkin kuusi vuotta vanhat blogini, jossa tunnelipäätöstä valmistellessamme olimme luopuneet maanalaisen eritasoliittymän rakentamisesta Hämeenpuistoon, lähinnä koska asialle ei ollut kannatusta. ”Ruuhka” on Tampereella varsin suhteellinen käsite toki muutenkin. Näsinkallion maanalainen liittymäkin voidaan minun puolestani tehdä, mutta ei ilman että varmistetaan joukko- ja kevytliikenteen riittävä sujuvuus. Niillä ruuhkia vähennetään kuitenkin todella paljon tehokkaammin.
Eräänä vuoden kohokohtana koin loppuvuodesta joukkorahoittajille avatun Suomen Pelimuseon. Olin mukana mahdollistamassa museota Tampereella ennen eduskuntaan pääsyäni, ja museo on todella hieno. Miinuksena kaupungin asioissa maauimala on viivästynyt, mutta onneksi tulossa.
Työttömyys Tampereella on edelleen hälyyttävän korkea ja vaikka kaupunki pääsi loppuvuodesta valtakunnalliseen työllisyydenhoidon kuntakokeiluun, olisi päättäjien tärkein tavoite lähitulevaisuudelle kiinnittää tähän asiaan lisää huomiota.
4.1 Kaupunginvaltuutettu
<br
Toimin vuodesta 2009 vuoden 2015 eduskuntavaaleihin asti valtuustoryhmäni puheenjohtajana. Tultuani valituksi eduskuntaan erosin myös puheenjohtajan tehtävistä, mutta jatkoin ryhmän toisena varapuheenjohtajana. Osallistuin jonkin verran valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin, mutta enimmäkseen tämän työn hoitivat valtuustoryhmämme puheenjohtajana ja apulaispormestarina nyt toimiva Anna-Kaisa Heinämäki, sekä ryhmän ensimmäisen varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio, joiden kanssa teimme vuoden aikana tiivistä yhteistyötä.
Olemme suosineet valtuustossa suoraa vaikuttamista ja ryhmäaloitteita valtuustoaloitteiden sijaan. Ryhmämme jätti vuoden aikana kaksi yhteistä aloitetta:
Kaupunginvaltuusto 14.03.2016 / Dno TRE: 1876/2016
Valtuustoaloite kaupungin tilojen vuokrauskäytäntöjen eettisen ohjeistuksen laatimiseksi
Kaupunginvaltuusto 15.02.2016 / Dno TRE: 1186/2016
Valtuustoaloite paikallisuutta suosivien hankintakriteerien ja pisteytysten käyttöönottamiseksi ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien huomioimiseksi ym.
Kaupunginvaltuusto kokousti vuoden aikana yhteensä 13 kertaa. Etenkin syksyllä tuntui, että kokouksia oli vähän liiankin tiiviisti. Tämä johtui ylimääräisestä kokouksesta, muutaman valtuutetun loputtomalta tuntuvasta sekoilusta ja budjettivaltuustosta. Olin poissa valtuustosta kahdesti, maaliskuussa maanpuolustuskurssin ja elokuussa perheemme lomamatkan vuoksi. Kaupungin pöytäkirjatietojen perusteella käytin valtuustossa 13 puheenvuoroa vuoden aikana. Puhuin mm. ratikasta, budjetista, työllisyydestä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kulttuuripolitiikasta.
4.2 Muut
Toimin Tampereella lisäksi Hermia Groupin ja Innovaatio Oy Uuden Tehtaan sekä Postimuseosäätiön hallituksessa. Hermia Groupiin kuuluu myös Innovaatio oy Uusi Tehdas.
5 Viestintä
5.1 Sosiaalinen media
Sosiaalisista medioista käytän eniten Facebookia ja Twitteriä. Käytössäni on myös julkinen Instagram-tili. Facebookin poliitikkosivuani pyrin päivittämään maltillisesti: en joka asiasta, vaan lähinnä mikäli on jotain mielestäni riittävän painavaa sanottavaa. Ns. henkilökohtainen Facebook-profiilini on vähemmän poliittinen, vaikka teen sinnekin julkisia päivityksiä, joita voi seurata. Twitteriä päivitän aktiivisemmin, usein myös esimerkiksi valtuuston kokousten tai täysistuntojen aikana. Twitterissä otan kantaa useampiin kysymyksiin ja nopeammalla tahdilla. Päivityksiäni on myös silloin tällöin päätynyt lehtiin. Sivujeni ja profiilieni seuraajamäärä kasvoi vuoden aikana tasaisesti.
Koen sosiaalisen median vähän kaksiteräiseksi miekaksi: tavallaan se on mukava tapa pitää yhteyttä ihmisiin ja tuoda näkökulmiaan esiin. Toisaalta sosiaalisen median keskustelukulttuuri ruokkii yksinkertaistuksia ja kärjistyksiä sekä velvoittaa helposti reagoimaan asioihin heti ennen kuin tilanne on riittävän selkeä kokonaiskuvan muodostamiseksi. Some tekee asioista helposti myös mustavalkoisia.
Aloittaessani eduskunnassa sain riesakseni aika paljon trolleja. Vuoden 2016 aikana ne kohdistivat minuun huomiotaan vähemmän. Ajoittaisia vihaviestejä tai mv-provokaatioita sain toki maistaa edelleen. Niinsanottua vihapuhetta saan osakseni jonkin verran mutta moniin kollegoihini verrattuna aika vähän. Osa vihapostista tuli omalla nimellään paasaavilta ihmisiltä, osa ilmiselvästi trolleilta. Suurin osa ihmisten yhteydenotoista on asiallisia. Pyrin vastaamaan kaikkiin saamiini henkilökohtaisiin palautteisiin. Erityisesti sähköposteihin vastaaminen ei käytännössä aina ole mahdollista viestien suuren määrän takia.
5.2 Kirjoitukset
Mielipidekirjoituksia ja kolumneja tein vuoden aikana varsin maltillisesti, kuusi kappaletta:
- 3.2. Aamulehti: Perustulolla joustoa ja työllisyyttä
- 6.4. Aamulehti: Ikäluokkien välinen vastakkainasettelu on tarpeetonta (lehti ei julkaissut)
- 12.6. Aamulehti: Perheen voitava jäädä Suomeen
- 13.6. Aamulehti: Ympäristökasvatus tuo monia hyötyjä
- 3.9. Aamulehti: Makeisveron poistaminen on oudointa
- 20.12. Pirkanmaan omaishoitajat: Hoivassa henkilökohtainen on yhteiskunnallista ja yhteiskunnallinen henkilökohtaista
Blogitekstejä julkaisin omilla sivuillani vuoden aikana yhteensä 16 kappaletta.
- 4.1. Vuosikertomus 2015
- 12.1. Valtuustokysely seksuuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi
- 4.2. Istuntotauot ja kansanedustajien lomat
- 9.2. Helpompia väyliä töihin
- 11.2. Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoituksista
- 19.2. Parempaa suomalaista alkoholikulttuuria
- 20.4. Puhe Euroopan Neuvostossa EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta
- 22.4. Puhe Euroopan Neuvostossa humanitaarisesta suojelusta
- 17.5. Hallituksen taikasauva toi rauhan
- 22.5. Suurempi vaihde veronkierron torjuntaan
- 24.5. Ryhmäpuhe Suomen sisäisestä turvallisuudesta
- 30.7. Puhe Tampereen niittyjuhlissa 30.7.16
- 8.9. Tasa-arvoinen avioliittolaki on saavutus, jota ei enää peruta
- 7.11. Tampere saa ratikan
- 18.11. Parempi eläinsuojelulaki
- 19.12. Puhe Tampereen yliopiston valmistuneiden juhlassa
Annoin myös haastatteluja ja taustahaastatteluja medialle. Tärkein lehtikanava oli edelleen kotimaakuntani Aamulehti, joka teki vuoden aikana useita uutisia Pirkanmaan kansanedustajista niin verkkoon kuin printtiinkin. Esimerkiksi matkasta Italiaan ja Maltalle uutisoitiin näkyvästi. Myös esimerkiksi Verkkouutiset huomioi toimintaani eduskunnassa melko hyvin. Iltapäivälehtiin, Helsingin Sanomiin ja muiden kuin kotimaakuntani maakuntalehtiin pääsin muutamia kertoja. Tampereella kävin puhumassa YLE Tampere ja Fun Tampere -radiokanavilla. Televisioon en päässyt satunnaisia uutisinserttejä laajemmin: ajankohtaisohjelmista minuun otettiin yhteyttä muutaman kerran ja myös eduskuntaryhmämme viestintä tarjosi minua joihinkin ohjelmiin, mutta lopulta mukaan pääsi joku muu. Kerran jouduin kieltäytymään osallistumisesta itse.
6 Vaalit
Vuoden aikana ei (onneksi) ollut vaaleja joita olisi pitänyt henkilökohtaisesti ehdokkaan näkökulmasta pohtia. Kannatuksemme pysyi tasaisena ja paljon viime kunnallis- ja eduskuntavaaleja korkeampana. Seuraavat vaalit järjestetään huhtikuussa 2017 jolloin ratkaistaan Suomen kuntien suunta. Olen uudelleen ehdolla kaupunginvaltuustoon Tampereella. Pormestarin tai apulaispormestarin paikkaa en tavoittele, sillä koen olevani oikeassa paikassa eduskunnassa. Vihreillä on hyvät mahdollisuudet hienoon vaalivoittoon ja moni maan hallituksen päätös voidaan muuttaa kuntien kautta. Jos haluat tulla mukaan tukitiimiini, ota yhteyttä!
7 Valmistuminen
Vuoteen mahtui myös eräs henkilökohtaisen elämäni merkkipaalu. Valmistuin vihdoinkin filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta. Aiemmin olin valmistunut medianomiksi ammattikorkeakoulusta vuonna 2004. Pääaineenani yliopistolla oli informaatiotieteet ja sen sisällä pelitutkimus. Sivuaineenani suoritin mm. tiedotusoppia. Maisteriopintoni keskeytyvät aikanaan apulaispormestarin tehtävän alkamisen vuoksi ja opinnot laahasivat muutaman vuoden täysin paikallaan. Eduskuntaan päästyäni käytin leijonanosan ensimmäisestä kesäistuntotauosta rästissä olleiden kurssien suorittamiseen ja vuoden 2016 aikana sain lopulta gradunkin tehtyä loppuun.
Tein graduni ikäihmisten digitaalisesta pelaamisesta ja sen mahdollisuuksista esimerkiksi onnistuvan vanhenemisen edistäjänä. Sain gradusta kiitettävän arvosanan ja pääsin jopa esittelemään sitä muutamiin eri tilaisuuksiin. Korkeakoulututkinto antoi minulle hyviä eväitä myös eduskuntatyöhön. Gradun valmistuminen sinänsä oli vauvaperhearjen ja eduskuntatyön keskellä asia jota vieläkin vähän ihmettelen, mutta hyvä näin. Gradua tuli lopulta tehtyä niin puolustusvoimien kuljetuskoneessa kuin hotellihuoneessa Strasbourgissakin. Viimeiset vaiheet tein korvatulpat päässä yötä päivää kotona. Valmistumista ehdin juhlia jo kesällä, mutta todellinen juhlahetki oli joulukuussa jolloin sain pitää valmistuneen opiskelijan puheenvuoron Tampereen yliopiston valmistuneiden juhlassa. Opiskelu oli hienoa, mutta pitänee odottaa hetki ennen seuraavaa kertaa.
8 Vuoden 2016 saldo ja tuleva vuosi
Vuosi 2016 oli kokonaisuudessaan summattuna henkilökohtaisesti työläs mutta hyvä, suomalaisittain yhteiskunnallisesti haastava, globaalisti huolestuttava ja ahdistavakin. Päätin vuoden siirtymällä hetkeksi isyysvapaalle yksivuotiaamme kanssa. Eduskuntaan palaan muutamaa työkeikkaa lukuun ottamatta maaliskuussa.
Puolentoista vuoden jälkeen on käynyt selväksi ettei Sipilän hallitus pysty lunastamaan suuria lupauksiaan. Alkaakin vaikuttaa siltä, että he toimivat monin osin samoin kuin mistä he itse edellistä hallitusta syyttivät. Vaalikauden lähestyessä puoliväliään jatkamme toteutuskelpoisen ja kestävämmän poliittisen vaihtoehdon tarjoamista. Kevään kunnallisvaalit ovat ensimmäinen paikka arvioida toden teolla eteneekö tämä vihreä vaihtoehto, ensin kunnissa ja sitten toivottavasti valtakunnallisesti.
Maailman muuttaminen noin ylipäätäänkin on työlästä eikä se ole aina helppoa, mukavasta puhumattakaan. Se on kuitenkin meidän tehtävämme. Meidän jälkeemme tulevat sukupolvet ovat sen ansainneet.
18.1.2017
Olli-Poika Parviainen
050 513 2005