Julkaistu Tieteen ja Teknologian Vihreiden kevään 2015 vaalilehdessä. Voit lukea lehden kokonaisuudessaan pdf-versiona täällä.
Suomea vaivaava työttömyys on yhteiskunnalle suuri haaste. Viime vuoden lopulla valtakunnallinen työttö myysaste nousi 13,9 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa viimeisimmän tiedon mukaan jo 98 500, ja heistä 43 900 on ollut työttömänä yli kaksi vuotta.
Työllisyyspolitiikassa huomio on ymmärrettävästi kohdistunut pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Kaikessa hiljaisuudessa on kasvanut uusi ongelma: korkeasti koulutettujen työttömyys.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan korkeasti koulutettujen työttömyys lisääntyi viime vuonna selvästi. Sama kehitys on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Tutkijakoulutusasteella työttömyys kasvoi vuoden aikana 18 %, alemmalla korkeakouluasteella 14 % ja ylemmällä korkeakouluasteella 11 %.
Pääkaupunkiseudulla ja yliopistopaikkakunnilla ongelma on jo hälyttävä. Akava on kuvaillut sitä korkeasti koulutettujen osalta ”pahimmaksi koskaan”. Moni joutuu työttömyyskortistoon heti valmistuttuaan. Kuluneella hallituskaudella toteutettu nuorisotakuu on ohjannut nuoria lähinnä koulutukseen ja jäänyt monilta osin toteutumatta. Mikäli työttömyys venyy jo työuran alkumetreillä, voi siitä syntyvä leima haitata työllistymistä pitkään.
Keskeisiä korkeasti koulutettujen työllisyyteen liittyviä haasteita ovat työn vähentynyt kysyntä ja se, että moni korkeasti koulutettujen koulutusta vastaava työ on ns. piilotyöpaikka. Myös oman osaamisen tunnistamisessa ja markkinoinnissa voi olla puutteita, eikä asiaan ole välttämättä paneuduttu opintojen aikana.
Tärkeintä on ratkaista työttö myysongelma kaikissa väestöryhmissä. Useat keinot, kuten työelä mävalmiuksiin satsaaminen sekä yrittäjyyden tai itsensä työllistämisen yleinen helpottaminen, auttavat monia.
Eri ryhmille tarvitaan myös täsmätoimia. Korkeasti koulutetuille on järjestettävä lisää työllistymistä edistäviä palveluja. Tällainen on esimerkiksi Pirkanmaalla toimiva, työnhakijoita mm. piilotyöpaikkojen löytämisessä auttava Uratehdas. Se on järjestöjen, liittojen ja julkisen sektorin yhteistyön tulos. Tätä kirjoittaessani on käynnisteillä myös Alusta-hanke, jossa edistetään rakennemuutosten vuoksi työttömäksi jääneiden yrittäjyyttä.
Monien oppilaitosten työllisyyspalveluissa ja työ elämäyhteyksissä on paljon kehitettävää. Ammattikorkeakouluissa ollaan keskimäärin yliopistoja edellä työllisyysnäkökulman huomioimisessa. Korkeakouluihin tarvitaan myös lisää mentoritoimintaa, yrittä jyysvalmennusta, opiskelijoiden ja alumnien vuoropuhelua ja yritysideoiden pohdintaa.
Elinkeinopolitiikassa valtion ja kuntien tulisi keskittyä edelleen hakemaan Suomeen kansainvälistä korkean osaamisen tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa ja tukea innovaatioita laajemmin myös aloittavien yritysten osalta.
Jatkuvaan epävarmuuteen tarvitaan selkeä tukiverkko ja perustulo. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä kouluttaa ihmisiä vuosikausia työttömyyteen. Pikaratkaisua ei ole, mutta useilla samanaikaisilla toimenpiteillä suunta voidaan kääntää.
Olli-Poika Parviainen
kirjoittaja on Tampereen osaamis-, elinkeino- ja sivistyspalvelujen apulaispormestari ja kansanedustajaehdokas. Hän on perehtynyt erityisesti työllisyyskysymyksiin.