Tampereen kaupunki on ulkoistamassa tietotekniikkakeskuksensa (Tio) palveluita. Asiasta on kirjoiteltu paljon. Alla perusteluita sille, miksi vihreät ovat valmiita kannattamaan tietotekniikkapalveluiden kilpailuttamista.
Tietohallintopalvelut ovat mielestämme kunnan strategista ydintoimintaa nyt ja vastaisuudessa. Nämä palvelut ovat edelleen jäämässä Tampereen kaupungille. Tietohallinto toimii jo nyt tilaaja-tuottaja -mallin mukaisena tilaajana tilaten tietotekniikkapalveluita useilta eri tahoilta. Tietotekniikkakeskus on yksi tuottajista. Tietotekniikkakeskuksen tuottamat palvelut ovat sellaisia, joille on olemassa toimivat markkinat. Kunnallinen liikelaitos ei ole siis välttämätön. Palvelut voidaan ostaa JOS ostamalla saadaan selkeitä laadullisia parannuksia ja säästöjä. Tampere siirtyi monituottajamalliin muutama vuosi sitten joten askel on looginen.
Asia on edennyt nopeasti. Ensimmäisen kerran kuulin siitä maalis-huhtikuussa, jolloin valtuustoryhmien puheenjohtajilta kysyttiin mahdollisuuksia kartoittaa mallit Tion palveluiden ulkoistamiselle. Kannatin selvityksiä. Sen jälkeen asia lähti etenemään luotijunan nopeudella ja meidän piti ärähtää pariinkin kertaan, ettei selvitysten tekeminen ole automaatti ulkoistukselle. Aluksi vihreät suhtautuivat erittäin kriittisesti koko hankkeeseen, mutta lopulta muutamat olennaiset tiedot käänsivät päämme.
Julkisesta keskustelusta saa helposti sen kuvan, että Tion ulkoistaminen johtuisi pelkästään kustannuksista ja, että nyt oltaisiin laittamassa päätä säkkiin. Näin ei mielestäni ole.
Kilpailutus ja liikkeenluovutus toteutetaan vain, jos se on kaupungin kokonaisedun mukaista. Tarjouspyyntöihin sisällytetään mahdollisuus vetäytyä, jos tilanne näyttää pahalta. Sopimuspakkoa ei ole.
Moni on sivuuttanut tunteikkaassa keskustelussa valtionhallinnon toiminnan. Valtioneuvosto on esittämässä muutoksia kuntien liikelaitosten asemaan. Muutoksia valmistellut JULKI-työryhmä esittää, ettei kunnallinen liikelaitos voisi käytännössä tuottaa palveluita kuin kunnalle itselleen. Liikelaitos ei voi mennä konkurssiin, pääoma on sille edullisempaa ja sillä on muutenkin etulyöntiasema yrityksiin nähden. Osallistuminen markkinoille tällaisissa olosuhteissa nähdään markkinahäiriköintinä. Lakimuutos asiasta tulee käsittelyyn ilmeisesti nyt syksyllä.
Tio tuottaa yli kolmanneksella toiminnastaan palveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja tämän sekä palveluiden myymisen muille kuin Tampereen kaupungille olisi käytännössä loputtava.
Eli jos Tio jatkaisi liikelaitoksena, sen toimintaa olisi supistettava voimakkaasti koska kaupunki ei tarvitse yksinään kaikkea. Tämä tietäisi yt-neuvotteluja sekä irtisanomisia.
Miksei sitten kaupungin tai kaupunkiseudun kuntien omistamaa yhtiötä?
JULKI-työryhmä esittää, että kaupungin täysin omistamassa yhtiössä ulkopuolinen myynti saisi olla vain 10 %. Nyt se on muistaakseni noin puolet. Käytännössä Tampereen omistama yhtiö olisi siis samassa tilanteessa, kuin liikelaitos. Sillä erotuksella, että riskit olisivat suurempia ja toiminta olisi suojattomampaa. Kaupungin omistama yhtiökin voisi toki toimia markkinoilla ja myydä ulos yli 10 %, mutta silloin kaupungin olisi kilpailutettava kaikki hankinnat eikä niitä voisi enää ostaa suoraostoina omalta yhtiöltä. Alalla on jo toimivat markkinat joten kaupungin aluevaltaus ei tässä mielessä olisi perusteltu. Kaupungin harjoittamalle yritystoiminnalle on yleensä oltava muita, kuin kaupallisia perusteita (kunnan ydintoiminta). Tietotekniikkakeskuksella ei myöskään ole omaa myyntiorganisaatiota, eikä kilpailuun osallistuminen tällä äärimmäisen koetellulla alalla olisi lainkaan helppoa: vastassa olisi melkoisen kokeneita pelureita.
Kaupunkiseudun muut kunnat ja sairaanhoitopiiri eivät ole olleet kiinnostuneita yhteisen Tio-yhtiön osakkuuksista. Sairaanhoitopiiri on jo aikoja sitten ulkoistanut omat tietotekniikkapalvelunsa ja ns. Inhouse-yhtiö nähtäisiin paluuna vanhaan. Velvoitimme kaupungin virkamiesjohtoa kartoittamaan mahdolliset yhteistyökumppanit ja lobbaamaan tällaista yhtiötä, mutta mielenkiintoa ei ollut. Kritiikkinä tosin sanottakoon, että asiaa käsiteltiin kuntajohtajatasolla eikä seutukunnan kuntien poliittisissa elimissä. Seutukunnan kuntien poliittisen rakenteen tuntien en kuitenkaan usko, että asia olisi valtuustokäsittelyissä muuttunut. Demokratian kannalta menettely olisi kuitenkin ollut tärkeä. Asiasta on sentään keskusteltu seutuhallituksessa, jossa muiden kuntien vastaukset olivat aivan yhtä tyrmääviä.
Eli ei.
Julki-työryhmän esitysten ja niihin pohjaavan lakimuutoksen lisäksi EU-direktiivit rajoittavat sitä, miten ja minne kuntien liikelaitokset voivat palveluitaan tarjota. Vastaavia kysymyksiä on tulossa esiin muissakin liikelaitoksissa, myös Tampereella. Olen esittänyt, että valtuuston tai vähintään xl-ryhmän tulisi laatia linjapaperi palveluiden tuottamisesta ja kilpailuttamisesta. Asioiden käsittely yksi kerrallaan on hankalaa.
Tion suhteen nykymalli voisi siis jatkua enää vähän aikaa. Meidän tarvitsisi joka tapauksessa tehdä jotain melko nopeasti. Liikelaitos joutuisi karsimaan toimintaansa sen asiakassuhteiden kadotessa. Kaupungin omistama yhtiökin johtaisi meidät samoin ojasta allikkoon.
Demarit ovat puhuneet viime metreille asti kaupungin omistaman Inhouse-yhtiön puolesta, mutta hekin tietävät nämä asiat. Heille kysymys on ideologisesta oppositiopolitiikasta, jonka mukaan muutos on pahasta ja kaupungin pitäisi tehdä mahdollisimman paljon itse. Vihreiden mielestä omaa tuotantoa on syytä olla keskeisimmissä toiminnoissa, mutta konehallipalvelut ja mikrotuen voi aivan hyvin tilata muualtakin. Kyse on veroeuroista. Mielestämme on oikein kuntalaisia kohtaan, että he saavat palvelunsa mahdollisimman laadukkaina ja kustannustehokkaasti. Kaupungin tietohallinto väittää, että Tion toiminnan kustannuksissa on ilmaa ja, että tulemme saamaan aikaan miljoonaluokan säästöjä kilpailuttamalla palveluita. Tässä tapauksessa uskon virkamiesten toteuttavan virkavelvollisuuttaan. Mistään salajuonesta ei ole kyse. Tarkat luvut selkiävät jahka asia etenee.
Tio on tuottanut nyt jonkin verran voittoa, mutta iso osa tästä on taskusta toiseen siirtynyttä kaupungin omaa rahaa. Ulkopuolelta tulevat voitot katoaisivat joka tapauksessa, tekisimme mitä tahansa.
Tion henkilöstö on ollut syystäkin huolissaan työpaikoistaan. Kaupunginhallitus on jo ohjeistanut kaupungin johtoa pitämään henkilöstön aseman korostetusti esillä tarjousneuvotteluissa. Vaikka meno voikin olla yksityisellä sektorilla kylmää, olisi kylmenevää luvassa myös Tampereellakin, edellämainituista syistä. Eli tässä turvataan myös henkilöstön työpaikkoja. Suuressa yhtiössä uramahdollisuudet ovat kuitenkin monipuolisemmat eikä nyt kyseessä olevilla mahdollisilla ostajatahoilla ole häpeällistä irtisanomishistoriaa.
Entä miksi kiire? Koska muut kaupungit ovat vastaavassa tilanteessa. Espoo ja Turku ovat jo käynnistäneet saman prosessin. Ensimmäiset liikkeenluovutuksella myytävät tietotekniikkakeskukset saavat etulyöntiaseman, sillä niiden myyjä saa kaupasta paremman hinnan ja niillä on mahdollisuus päästä tuottamaan myös muiden kuntien palveluita. Jonon hännille jäävät liikelaitokset ovat huonommassa asemassa eikä niiden tulevaisuus ole välttämättä niin turvattu.
Suurin riski asiassa liittyy mielestäni ulkoistamisen kustannuksiin. Sopimukset tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan ja ensimmäisen kauden jälkeen hinnat voivat kohota. Kilpailutuksen kriteerit tullaan kuitenkin sorvaamaan niin tiukoiksi, ettei kaupunki joudu kilpailuttamaan palveluita pakkoraossa. Lisäksi kilpailutettavia palveluita voidaan pilkkoa.
Jotain hyvääkin asiaan kuitenkin liittyy, sain kaupunginhallituksessa läpi ponnen jonka mukaan liikkeenluovutuksen yhteydessä satsataan nykyistä voimakkaammin avoimiin ohjelmiin. Rahaa pitäisi säästyä sitäkin kautta ja avoin ohjelmistokehitys mahdollistaa pienempienkin yritysten pääsemisen kaupungin hankintaketjuun. Tion tapaus todistaa ettei kunnan omistamalla liikelaitoksella ole välttämättä erityistä motivaatiota tukea avoimia ohjelmistoja.
Toivottavasti nämä pohdinnat avasivat aihetta osaltani ja vihreiden osalta. Muitakin perusteluita toki löytyy. Erityisen suuria ideologisia lähtökohtia asialle ei siis ole, vaan kyse on muuttuviin olosuhteisiin reagoimisesta.
Kaiken takana lymyää tietenkin filosofisempi keskustelu markkinatalouden toimivuudesta ja tulevaisuudesta. Se on kuitenkin asia, johon Tampereen kaupunginvaltuusto pystyy korkeintaan reagoimaan. Järjestelmä jossa elämme ja jonka pelisääntöjä joudumme käyttämään, mutta jota emme luo.