Julkaistu Tampereen kaupunkiseudun blogissa 29.4.2014
Paljon ääntä nostattanut kuntauudistus vaihtoehtoineen on laitettu Tampereen kaupunkiseudulla yhteisesti jäähylle odottamaan tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen etenemisestä ja lopputuloksesta.
Tampereen kaupunkiseudun kuntien kannattaa käyttää tämä hengähdystauko hyödyksi tiivistämällä seutuyhteistyötä edelleen. Ilmeisin asia on tietenkin vaikuttaa yhdessä valtioon siten, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus toteutuu kuntien kannalta mallikkaasti ja järjellisesti.
Toinen hyvä keino on tiivistää yhteistyötä siellä missä sitä ei vielä niin paljoa ole. Näitä vaihtoehtoja kannattaa turhan työn välttämiseksi kartoittaa ensisijaisesti niiltä kuntien toiminnan alueilta, joihin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa vähiten, ja jotka tulevat todennäköisimmin säilymään kuntien vastuulla jatkossakin.
Ehkä akuutein tällainen yhteistyön paikka olisi toisen asteen lukiokoulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen on saatu seudulliseksi yhdistämällä alueen ammattiopistot seudulliseksi Treduksi, joka on samalla maan toiseksi suurin ammatillinen oppilaitos. Lukiot jäivät kuitenkin tässä uudistuksessa lapsipuolen asemaan.
Seudun lukioverkko on jo vapaan hakeutumisen vuoksi käytännössä seudullinen. Siitä kuitenkin linjataan yksittäisten kuntien eri toimielimissä. Nykymallissa kokonaisuus jossa seudun kuntien lukiolaiset elävät ei ole kenenkään hallinnassa.
Noin joka kolmas Tampereella opiskeleva lukiolainen tulee Tampereen ulkopuolelta. Tästä ryhmästä selvä enemmistö asuu Tampereen kaupunkiseudun muissa kunnissa. Tampere subventoi kehyskuntien lukiolaisia tilojen lisäksi noin 840 000 eurolla vuosittain. Tamperelaisia nuoria puolestaan on kehyskuntien lukioissa parikymmentä. Näistä kehyskunnat subventoivat Tamperetta karkeasti arvioiden noin 30 000 eurolla.
Kuvaavaa lukioverkon kokonaiskuvan puutteesta on esimerkiksi se, että Tampereella käydään vaikeaa keskustelua seudulla suositun Hatanpään lukion tulevaisuudesta ja samaan aikaan Pirkkala suunnittelee mittavaa omaa lukioinvestointia samoille suunnille. Olisiko kaikkien kannalta taloudellisempaa, jos lukioverkosta voitaisiin päättää ja sitä voitaisiin suunnitella seudullisesti yhdessä?
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen seudullistaminen on myös turvannut ammatillisen koulutuksen asemaa seudun kunnissa. Voisiko lukiokoulutuksen seudullistamisella löytää tämän lisäksi myös muita hyötyjä? Ajattelen ensisijaisesti vähemmän yhteistä rahaa seiniin ja enemmän resursseja yhteistyöhön, kursseihin, oppilashuoltoon, nuorisotakuuseen ja tietenkin lukioiden erikoistumiseen. Tampereella erikoistehtäviä toteuttavia lukioita on useampi. Vastaavien kilpailuvalttien levittäminen enemmän myös kehyskuntiin voisi tehdä seudusta ja sen aluekeskuksista kokonaisuutena vetovoimaisemman?