Polskin lapsena aika paljon lapsuudenkotini Rauman maauimalassa eli makiksessa. Nyt Tampere on saamassa vihdoinkin oman maauimalan. Kaupungin talousarvioesityksessä vuodelle 2015 satsataan voimakkaasti liikunnan ja sitä kautta terveyden edistämiseen. Budjetissa on monta suurempaakin asiaa, mutta esittelen nyt maauimalahankkeen tarkemmin.
Vihreä valtuustoryhmä jätti asiasta valtuustoaloitteen jokin aika sitten. Osana aloitevastausta ja taustaselvityksiä kaupungin liikuntapalvelut ja sivistys- ja elämänlaatupalvelut laativat asiasta selvityksen, jonka pohjalta maauimala todettiin kannattavaksi hankkeeksi. Maauimala maksaa itsensä takaisin eikä kuormita kaupungin tasetta.
Sijainniksi valikoitui Kalevan uintikeskuksen vieressä oleva alue, jossa on valmis kaava maauimalalle. Alue on myös joukkoliikenteen runkolinjan ja tulevan ratikkareitin varrella. Varaus maauimalalle on tehty jo aiemmin, kun kaupunki on menneisyydessä asiaa pohtinut. Uintikeskuksen läheisyys tuo merkittäviä synergiaetuja ja mahdollistaa hyvän energiatehokkuuden. Uimala mahdollistaa myös uintikeskuksen tilojen laajemman hyödyntämisen vuoden ympäri. Maauimalan ei ole tarkoitus kilpailla olemassa olevien uimarantojen tai uimapaikkojen kanssa. Kaikkia näitä tarvitaan täydentämään toisiaan.
Maauimalan kävijämääräksi on arvioitu kaudessa vähintään 150 000. Kävijämääräarvioinnissa on käytetty hyväksi kahdeksan eri maauimalan kävijämääriä kesältä 2014. Myös uintikeskuksen sisäpuolen kävijämäärän arvioidaan kasvavan.
Uimalaan on suunniteltu 50 metrin allas jossa on kahdeksan rataa. Lisäksi suunnitelmissa on 25x15m hyppyallas (10, 5 ja 3 metrin tasoilla sekä 1 ja 3 metrin ponnahduslautoilla) ja noin 400m2 lastenallas vesipuistoineen. Alueelle tulee myös kahvila- ja pukeutumistilarakennus ja suihkut.
Altaiden lämmityksessä hyödynnetään aurinkoenergiaa ja ilmalämpöpumppuja. Altaat peitetään aukioloajan ulkopuolella. Aurinkoenergialla ja altaiden peittämisellä saavutetaan merkittäviä säästöjä käyttökustannuksissa. Koko hankkeen kustannusarvio on noin kuusi miljoonaa euroa ja kaupungin liikuntapalvelut toimii uimalan operaattorina jolloin syntyy myös henkilöstösäästöjä, koska henkilöstöä voidaan hyödyntää eri vuodenaikoina eri paikoissa.
Uimala toteutetaan leasing-rahoituksella siten, että käyttäjämaksut kattavat rakentamisen ja operoinnin kustannukset. Laskelmissa on käytetty maauimalaan suoraan saapuvien tuomana keskimääräisenä lipputulona kävijää kohden 3 euroa per asiakas ja uintikeskuksen kautta saapuvien osalta 2 euroa per asiakas.
Tampereen pormestariryhmät haluavat satsata terveyden ja liikunnan edistämiseen. Tämä on hyvä ja konkreettinen keino.
Mikäli valtuusto hyväksyy budjetin ja uskon että hyväksyy, maauimalaa päästään rakentamaan pikimmiten. Ensi kesäksi hanke ei välttämättä vielä ehdi, mutta viimeistään kesällä 2016 Tampere saa siis oman ”makiksen”. Taidan jo tietää missä opetan poikani uimaan!