Arvoisa rouva puhemies
Vihreä eduskuntaryhmä jakaa hallitusohjelman tavoitteen varmistaa Suomen olevan maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä.
Sisäisen turvallisuuden selonteko ja sitä seuraava strategia toivottavasti ohjaavat näiden tavoitteiden edistämiseen.
Turvallisuusympäristössämme ja kansalaisten kokemassa turvallisuuden tunteessa on tapahtunut muutoksia. Niihin on syytä nyt vastata.
Esimerkiksi terrorismin ja kaikenlaisen ekstremismin ehkäisy vaativat määrätietoisia toimia jo nyt. Emme elä umpiossa. Maailman epävakaudet heijastuvat tännekin.
Esimerkki ympäristön muuttumisesta on lisääntyvät hybridi- ja kyberuhat. Näihin vastaaminen edellyttää sekä säädösten tarkastelua että resurssien kohdentamista näiden uhkien ja tapahtuneiden rikosten selvittämiseen. Samalla viime vuosien karut paljastukset muista maista muistuttavat tarpeesta suojata myös ihmisten perusoikeuksia.
Toinen esimerkki muutoksesta on rajavalvonnan tilanne. Esitys rajavalvonnan vahvistamiseksi on välttämätön. Tämä liittyy paitsi rikollisuuden torjuntaan ja odottamattomiin tilanteisiin, myös esimerkiksi siihen, että rajoillemme saapuvien ihmisten turvapaikkakäsittelyt saadaan alulle asianmukaisesti ja ilman turhaa viivästystä.
APM
Ihmisten luottamus toisiinsa ja viranomaisiin on se kivijalka, jonka päälle turvallisuus ja kaikki muu hyvinvointi rakentuu. Sen luominen ja ylläpitäminen on raskasta, mutta menettäminen helppoa.
Jokaisen pitää voida kokea olevansa Suomessa turvassa ja saavansa apua niin omassa kodissaan, kadulla, koulussa, kuin työpaikallakin.
Tämä koskee myös esimerkiksi oman mielensä mukaan pukeutuvaa naista, Suomesta turvaa hakevaa somalia ja kumppaninsa väkivallan kohteeksi joutuvaa miestä.
Sisäisen turvallisuuden selonteko on omalla alallaan kattava, mutta turvallisuus ei katso ministeriöiden rajoja. Selonteon rajaaminen sisäministeriön toimialaan sivuuttaa esimerkiksi eriarvoisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn, jotka ovat sisäiselle turvallisuudellemme olennaisia.
Oli kyse sitten lasten luokkayhteiskunnan estämisestä, opiskelupaikan järjestämisestä jokaiselle nuorelle tai fiksusta työllisyydenhoidosta, ne kaikki rakentavat turvallista Suomea.
Esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan ei kyetä nykyisellään vastaamaan Suomessa riittävästi. Ihmisiä on jopa käännytetty turvakotien ovelta.
Sosiaalisia ongelmia lisäävä politiikka heikentää myös yleistä turvallisuutta. Ongelmia ennalta ehkäisevä politiikka vuorostaan tuo vakautta ja turvallisuutta.
Kyse ei ole vain resursseista. Esimerkiksi armeijan kutsuntavaiheessa olisi tärkeää ottaa paremmin koppia myös heistä, jotka putoavat valinnoista kokonaan pois erilaisten ongelmien vuoksi.
Tässä, kuten muussakin syrjäytymistä ehkäisevässä työssä, on syytä varoa leimaamasta ihmisiä tai kohtelemasta ongelmia kohtaavia nuoria yhtenäisenä möykkynä, jonka pulmiin löytyy yksi yksinkertainen ratkaisu.
APM
Selonteko on poliisin työn kannalta karua luettavaa. Vihreät jakavat huolen kaduilla ja kenttätyössä toimivien poliisien määrästä koko Suomessa. Poliisien määrää ei pidä enää vähentää.
Tarvitsemme riittävästi määrärahoja siihen, että poliisien määrää kenttätyössä voidaan jatkossa kasvattaa.
Yleisesti hallintoa on toki lupa keventää. Kannamme vastuun myös siitä, että mekin olemme aikanaan olleet hyväksymässä leikkauksia juuri poliisin hallintoon.
Silloin piti valita, leikataanko esimerkiksi sosiaaliturvasta, opettajista tai sairaanhoitajista vai poliisin hallinnosta. Meidän mielestämme nämä kolme ensimmäistä olivat turvallisuuden kannalta tärkeimpiä.
Hallinnon ja myös valtioiden rajat ylittävä yhteistyö on yksi hyvä tapa saada rajallisilla resursseilla paras lopputulos. Kannatammekin esimerkiksi selonteossa mainittua Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön tiivistämistä edelleen.
Poliisi heijastelee kansaa. Poliisiin myös luotetaan Suomessa laajasti. Tätä luottamusta kannattaa ylläpitää. Se onnistuu vain jos poliisin mahdollisuudet ratkaista rikoksia säilyvät vähintään nykytasolla.
Mielestämme se edellyttää myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten poliisien määrän asteittaista kasvattamista vastaamaan väestöpohjaa. Se tarkoittaisi esimerkiksi sen varmistamista, että maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä on todelliset mahdollisuudet hakeutua poliisikoulutukseen ja että heitä myös kannustetaan siihen.
Toinen tärkeä asia on poliisin tekemän ennaltaehkäisevän työn ja lähipoliisitoiminnan lisääminen. Moni rikos jää tekemättä, jos poliisi toimii aktiivisesti esimerkiksi järjestöjen, uskontokuntien ja eri ryhmien kanssa. Hyviä askelia on jo otettu – nyt tarvitaan työssä vain vaihto isommalle vaihteelle.
APM
Selonteossa kiinnitetään paljon huomiota maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin.
Meidän on oltava tiukkoja sekä maahanmuuttajien tekemän väkivallan ja maahanmuuttajay hteisöjen sisäisen syrjinnän, että maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän suhteen.
Samalla tarvitsemme hyvää ja yksilöllistä kotouttamista. Hallitus on esittänyt myös hyviä kotouttamislinjauksia ja toimia.
Esimerkiksi perheenyhdistämisen kohtuuton vaikeuttaminen on kuitenkin, paitsi itsessään kylmää ja kovaa, myös räikeässä ristiriidassa kotoutumisen kokonaisuuden kanssa.
Toimivat perhesuhteet ja lähiyhteisöt monesti rauhoittavat niin suomalaisia, kuin muualta tuleviakin – etenkin nuoria miehiä. Kotouttaminen on myös yhä liian irrallaan työelämästä.
APM
Selonteon ja sitä seuraavan strategian onnistumisen ratkaisee sen toimeenpano. Toivomme, että esiin nostamistamme huomioista olisi apua, kun turvallisuuden kehittämisessä siirrytään sanoista tekoihin.