Tampereen vihreä valtuustoryhmä
Ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 21.11.2011
Edessämme on jos ei kauhean yllättävä niin ei myöskään lainkaan kauhistuttava budjetti. Sekä alijäämä, että tehdyt budjettilisäykset ovat maltillisia. Budjetti sisältää ajan huomioiden myös mukavasti uusia avauksia ja sellaisia palvelutason parannuksia, jotka tekevät ihmisten arjesta sujuvampaa. Toisaalta budjettiesitys on melko hallinnollinen, paljon kehittämistä ja organisointia kun kaupunki voisi ehkä puhua enemmän ihmisistä ja heidän elämänsä sujuvuudesta.
Uusi talousarvion käsittelytapa valtuuston talousarvioseminaareineen, esitalousarvioineen ja laajoine neuvotteluineen oli ryhmämme mielestä askel parempaan. Valitettavasti esimerkiksi syyskuinen valtuuston talousarvioseminaari olisi voinut olla onnistuneempikin, sillä useampi ryhmä tuntui panttaavan kantojaan perinteisempiin pienemmän porukan
budjettineuvotteluihin asti. Toivottavasti ensi vuonna ryhmät ovat valmistautuneempia tekemään linjauksia aikaisemmin.
Neuvotteluissa sorvasimme mielestäni varsin kelvollisia kompromisseja. Toki joitakin painotuksia olisimme vieneet uusiin suuntiin mikäli olisimme nykyistä suurempi ryhmä.
Esimerkiksi kirjastojen nykyistä parempi resursoiminen kun verkkoa kehitetään oli yksi esityksemme, joka jäi vaille kannatusta. Keskusta-hankettakin kiirehtisimme nykyisestä, jotta saisimme vihdoinkin lisättyä esimerkiksi kävelykatuja ja kävelypainotteisia katuja kantakaupunkiin, täydennysrakentamisen nopeuttamisesta puhumattakaan.
Olisimme myös olleet valmiita tarkistamaan esimerkiksi rakentamattoman tonttimaan kiinteistöverotusta rakentamisen nopeuttamiseksi. Kaupunki tarvitsee lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Parkkimaksujen maltillisilla korotuksilla olisimme lisänneet pyöräparkkeja ja niin edelleen.
Mutta, politiikan luonne kompromissien taiteena on meille kaikille tuttua ja näillä mennään.
Vihreiden ykköstavoite on edelleen huolehtia siitä, että ratikan suunnittelu jatkuu. Kiitos siis pormestarille siitä, että asia oli sisällytetty jo hänen talousarvioesitykseensä. Haluan myös muistuttaa, että ratikkaa ei saada yhtään nopeammin vastustamalla Ranta-Tampellan kaupunginosan rakentamista ja valtion tuella rakennettavaa tunnelia. Vastakkainasettelusta saa hyviä otsikoita, mutta esimerkiksi valtion liikennepoliittinen rahoitus ei yksinkertaisesti toimi näin.
Ja ratikan rahoituksesta puheen ollen. Vaihtoehtoja kyllä pitäisi olla. Esimerkiksi päivälleen kuukausi sitten Euroopan investointipankki päätti lainoittaa Helsingin kaupunkin liikennelaitos-liikelaitosta jopa 250 miljoonalla eurolla, jotta HKL
voisi mm. nykyaikaistaa metrovarikkoaan ja päivittää kalustoaan. Aiemmin tänä vuonna EIP lainoitti myös Länsimetroa lähes puolella miljardilla eurolla. Tässä mittakaavassa Tampereen ratikka ei ole kovin iso pala, erityisesti kun myös sen hyötysuhde on osoitettu varsin hyväksi.
Työllisyydenhoidon kokonaisuus selvitetään ja erityisesti nuorten syrjäytymisuhkaa vähennetään peräti kahdella uudella hankkeella. Tämä on erinomaisen tarpeellista politiikkaa.
Erityisesti syrjäytymistä ja koulusta putoamista ehkäisevä toisen asteen koulutukseen sijoittuva nuorten starttipaja oli ryhmällemme tärkeä tavoite.
Myös Nuorten Startti -hanke on erittäin tarpeellinen, varsinkin kun muuttovoittomme koostuu pääosin nuorista opiskelijoista ja työttömistä. Hankkeille olisi ehkä kuitenkin voinut keksiä vähän vähemmän toisiinsa sekoittuvat nimet. Muistakaa siis, nuorten startti ei ole paja ja niin edelleen.
Työttömyys ei tietenkään ole vain nuoren sukupolven ongelma. Siksi onkin tärkeää, että perustamamme työvalmennussäätiö pääsee kunnolla vauhtiin. Odotamme tuloksia.
Pyynikin uimahallin avaaminen ja Tesoman liikuntahallin eteneminen ovat hyviä asioita, jotka lisäävät elämänlaatua. Myös koulujen ja päiväkotien tilojen käytön monipuolistaminen on vihdoinkin nytkähtämässä eteenpäin. Ratinan Stadion ja muut keskustan potentiaaliset keitaatkin saavat toivottavasti talvikäyttöä. Kuntalaisilla on oltava tilaa harrastaa ja toimia, myös itsenäisesti.
Jos katsotte sivistyksen ja elämänlaadun tavoitteita, huomaatte muutoksen kohti omaehtoisuuden tukemista ja kaupunkilaisten yksilöllisten harrastusmahdollisuuksien kehittämistä. Tätä tukee myös valtuustoryhmien lisäys järjestötukien korottamiseksi. Toisaalta ennen pitkää tulemme törmäämään siihen, ettei Siven nykyinen rahoitus ole enää ajan tasalla. Kulttuuri ja liikunta ovat meille vetovoimatekijöitä. Mitä enemmän ihmiset käyttävät näitä palveluja,
sitä paremmin he voivat. Tätä tavoiteta tukee myös ryhmien yhteisesti jo vuosia sitten kehittelemä aktiivipassi, joka on nyt sisällytetty tekstilisäyksenä talousarvioon.
Onneksi saimme kuitenkin lisärahaa myös uimarantojen kunnossapitoon. Eikä pitkään suunniteltu valtuustoryhmien lisäyksissä oleva Tohlopin talviuintisaunakaan huono asia ole, vaikka kaikki eivät avannossa viihdykään.
Lastensuojelutilanteemme on edelleen huolestuttava. Kaikki haasteet eivät ratkea rahalla ja siksi myös lastensuojeluorganisaatiotamme on kehitettävä. Ennen pitkää meidän on keskusteltava myös siitä, ovatko alan palkat kohdallaan. Äänet lastensuojelutyön kentältä ovat huolestuneita.
Toivottavasti Tampere-lisän säilyttäminen hillitsee lapsiperheiden valumista naapurikuntiin. Myös yhteiset linjauksemme koulujen eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi vastaavat tähän haasteeseen.
Avoimen varhaiskasvatuksen laajentaminen on myös hyvä asia, joka auttaa erilaisissa elämäntilanteissa. Perusopetuksen harrastava iltapäivä -toimintakin jatkuu ja hyvä niin. Toivottavasti saamme myös valtion tuet koulujemme ryhmäkokojen pienentämiseen.
Kaupunkikehityksessä olemme erityisen iloisia siitä, että pyöräilyn edellytykset ovat parantumassa ja parantuneet. Rongankadun alikulku ja palatsinsilta ovat tärkeitä uudistuksia, joista on hyvä jatkaa. Hämeenkadun tilanne on kuitenkin edelleen huono. Meidän pitäisikin skarpata tässä ja tehdä Hämeenkadulle vihdoinkin erilliset pyörätiet mahdollisimman nopeasti.
Avoin Tampere -hanke toivottavasti synnyttää meille uusia yksityisen sektorin työpaikkoja ja tuo esimerkiksi luoville aloille uusia mahdollisuuksia.
Tietoyhteiskuntanäkökulmasta on hyvä, että Hervannan ja Sampolan kirjastojen tietotorit jatkuvat ja Netti-nysse kulkee edelleen. Nämä kaventavat eri ihmisryhmien ja erityisesti sukupolvien väliin puhjenneita digitaalisia kuiluja. Jos haluamme tehdä Tampereesta tietoyhteiskunnan mallikaupungin, meidän tulisi myös avata tietovarantomme ja mm. tehdä kaikesta julkisesta päätöksentekoaineistosamme ymmärrettävämpää ja visuaalisempaa. Asia ei ehkä avaudu kaikille, mutta sen vaikutus demokratiaan on merkittävä. Suomeksi tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen kuntalainen voisi seurata nykyistä helpommin sitä miten asioissa päätetään ja missä. Samalla kansalaisyhteiskunta voisi tuottaa käyttöömme työkaluja ja ohjelmistoja, jotka lisäisivät ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Pieni esimerkki voisi olla mobiilisovellus, joka kertoo graafisesti miten vaikkapa kulttuuri- tai päivähoitopalveluihin voi vaikuttaa ja joka näyttäisi missä tapahtuu.
Toisen asteen koulutuksen seudullinen uudelleenorganisointi auttaa kohdentamaan koulutusta työelämään ja vähentää toivottavasti seudullista osaoptimointia. Vielä jos pääsisimme tekemään vastaavaa yhteistyötä yhdyskuntarakenteen puolella. Nythän seudun rakennemallia on nakerrettu myös Tampereelta käsin esimerkiksi haja-alueiden rakentamisen osalta siten, ettei ainakaan ympäristö kiitä.
Koukkuniemi 2020 -hanke kehittää tärkeää laitoshoidon osaa, joka on onneksi saanut nyt myös jonkinlaisen työrauhan. Geripoli-toiminnan ja kotona asumisen tukemisen lisääminen edelleen ovat välttämättömiä. Tehostetun palveluasumisen vuosittaiset sadan lisäpaikan tavoitteet ovat kovat, mutta realistiset.
Tavoitteisiimme ihmisten itsenäisen, monipuolisen ja yksilöllisen elämän tukemisesta sopii mainiosti myös vammaispalvelujen kehittäminen budjettikirjassa mainituin keinoin. On hienoa, että henkilökohtaista apua on mahdollista saada nyt aiempaa enemmän.
Ratkaisematta on kuitenkin edelleen esimerkiksi metsiemme suojelun taso, johon olemme esittäneet parannusta.
Loppuun kaiken hallinnon kehittämisen ja hankkeiden keskellä haluaisin muistuttaa, että olemme sitoutuneet yhdessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjämme edelleen kolme prosenttia viime vuoteen verrattuna ja pitkän aikavälin tavoitteemme karkaavat käsistämme, ellemme ryhdy pikkuhiljaa tositoimiin. Sijoitus esimerkiksi energiapihimpään yhdyskuntarakenteeseen hyödyttää meitä kaikkia.