Osallistuin Pirkanmaan talous 2014 -tilastokoosteen julkaisutilaisuuteen. Kooste kertoo toimialojen tilanteesta maakunnassa. Asetelma on haastava Pirkanmaalla ja tunnetusti koko Suomessa.
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu Pirkanmaalla oli kymmenen prosentin molemmilla puolilla. Kriisivuonna 2009 maakunnan liikevaihto supistui rajusti, yli 18 prosenttia. Vuonna 2010 palattiin hetkellisesti kasvun tielle. Tämä kuitenkin kutistui muutamassa vuodessa, ja viime vuonna kaikkien toimialojen liikevaihto supistui jo 1,9 prosenttia. Pirkanmaalla eri toimialojen liikevaihdosssa kolme suurinta sektoria ovat teollisuus (36 %), kauppa (28 %) ja palvelut (18 %). Viimeisen kolmen vuoden aikana teollisuuden, erityisesti teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys on ollut muita aloja huonompi. Pirkanmaan teollisuuden vienti supistui viime vuonna 2,7 prosenttia.
Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon kehitys on ollut kuluneen kymmenen vuoden aikana hyvin samankaltaista Pirkanmaalla ja koko maassa. Myös yksittäisten toimialojen (ml. teollisuus ja erityisesti teknologiateollisuus) kasvutrendi on noudatellut pitkälti valtakunnallista kehitystä. Yksittäisiä poikkeuksia löytyy. Esimerkiksi Pirkanmaan metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys oli muuhun maahan nähden parempi viime vuonna. Pääsääntöisesti trendi on kuitenkin huolestuttava. Rakentamisen liikevaihdon kehitys on takkuillut, ja informaatio- ja viestintäalalla oli viime vuonna pudotusta 3,5 prosenttia. Liike-elämän haasteet heijastuvat luonnollisesti myös muihin indikaattoreihin: Pirkanmaan työllisyysaste on selvästi heikompi kuin muualla maassa keskimäärin, ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut vauhdilla. Ennusteiden mukaan työllisyystilanteessa olisi odotettavissa parannusta vuoden 2015 toisella neljänneksellä.
Maakunnan talouskehitys asettaa suuria haasteita päättäjille. Täkäläisen elinkeinoelämän tilanteeseen vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset suhdanteet. Emme kuitenkaan voi vain jäädä odottamaan ja toivomaan parasta. Pirkanmaakin tarvitsee ennen kaikkea toimivaa vientiä. Toimivat kaupan ja palvelujen markkinat alueella ovat tärkeitä, mutta eivät yksin ratkaise ongelmiamme.
Huonosti vetävä talous kertautuu kunnille. Esimerkiksi Tampereen kaupunki on hyvin riippuvainen elinkeinoelämästään. Ilman toimivaa elinkeinoelämää ja yksityistä sektoria kunnalla ei ole rahaa tuottaa palveluitaan, joiden tuottaminen on jo nyt varsin vaikeaa.
Maakunta- ja kaupunkitasolla meidän on jatkettava yrityspalvelujemme radikaaliakin uudistamista. Tämä työ on jo käynnissä Tredeassa. Avainsanoja ovat palvelujen ymmärrettävyys, saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys. Julkiset yrityspalvelut näyttäytyvät liian usein etäisinä tai abstrakteina. Kun yritys pääsee palvelun pariin, palvelu usein koetaan hyväksi. Ongelmana on se, että palvelujen piiriin ei ole helppo löytää ja palvelujen ja erilaisten hankkeiden kirjo on monimutkainen ja epäselvä. Tampereen kaupungin onkin annettava palvelulupaus siitä, että oikean palvelun löytäminen palveluviidakossa ei jää yrityksen itsensä vastuulle vaan polulle ohjataan nopeasti ja varmasti.
Välttääksemme päällekkäisyyksiä ja toimiaksemme mahdollistajina meidän on järjestettävä yrityspalveluihimme toimivia kohtaamispaikkoja niin livenä kuin virtuaalisesti. Startup-puolella tämä asia on jo melko hoidossa, mutta tavoitteeksi on otettava myös laajempi mahdollistaminen vakiintuneemmille toimijoille suuremmassa skaalassa. Eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön esimerkiksi rahoituksen suhteen on olemassa hyviä työkaluja, kuten pk-yrityksiä palveleva Flanderin alueen e-Wallet. Meidän on myös edistettävä sellaisten verkostojen syntymistä, jossa yritykset löytävät toisensa ja hyötyvät toisistaan markkinointi- ja vientinäkökulmista. Julkisen sektorin on toimittava myös aktiivisena ovenavaajana.
Julkisen sektorin on avattava tietovarantonsa mahdollisuuksien mukaan vapaaseen käyttöön, jotta ne synnyttäisivät osaltaan liiketoimintaa. Lisäksi julkisen sektorin on voitava toimia alustana tuote- ja palvelukokeiluille. Tästä puhutaan usein älykkään kaupungin nimellä (älykkääseen kaupunkiin liittyy tietenkin myös kestävä kaupunkikehitys mutta se on toinen tarina). Ja ennen kaikkea meidän on päästävä eroon negatiivisesta asenneilmapiiristä. Tähän auttaa parhaiten yritys- ja elinkeinovaikutusten arviointi, jota ollaan ottamassa käyttöön ainakin Tampereella.
Nämä ovat toki vain pieniä toimenpiteitä ja edistävät tilannetta paikallisesti. Varsinaiset elinkeinopolitiikan linjat päätetään valtion tasolla. Näistä seuraavassa bloggauksessani.