Sunnuntain Aamulehti uutisoi valmisruokapakkauksista löytyneistä lasinsirpaleista. Etusivun otsikkoon oli nostettu: eläinaktivisteja epäillään lasinsirujen levittämisestä.
Juttua lukiessa kävi ilmi, että eläinaktivistien osuus asiaan perustui yhden henkilön spekulointiin. Se, että lasinsiruja on löytynyt myös pakastevihanneksista ja hedelmistä saattaa uutisen mukaan olla eläinaktivistien hämäystä. Ampuu yli lujaa. Retoriikka on kuin terrorismin vastaisen sodan arkkitehtien parhaista letkautuksista.
Juttuun oli liitetty uutinen, jossa kerrottiin poliisin eläinaktivismia seuranneen erillisryhmän lakkauttamisesta ja ryhmän toiminnan siirtämisestä keskusrikospoliisille. Tässä saatiin näppärästi aikaan vaikutelma poliisin valvonnan oletetusta heikentymisestä. Olen saanut viranomaistoiminnasta aivan päinvastaisen vaikutelman. Pelko myy ja paranoia inspiroi? Ottaa muuten aivoon tuo kohu-sanan käyttö uutisoinnissa.
Turkistarhaiskutkin ovat Suomessa melko harvinaisia. Militanttia eläinaktivismia toki on, mutta onko se ensimmäinen vaihtoehto? Mielestäni ei. Pohjoismaihinkin mahtuu jos jonkinlaista teollista yhteiskuntaa tai suuria monialayhtiöitä perustellusti vastustavaa muuta (enimmäkseen täysin väkivallatonta) porukkaa ja ennen kaikkea liikaa avohoitojärjestelmämme tuottamia kahjoja.