Sain äskettäin Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitolta vastattavaksi tukun tiukkoja kysymyksiä, liittyen puolueen varapuheenjohtajaksi hakemiseen. Julkaisen tässäkin vastaukseni, koska ne ovat varmastikin myös yleisesti kiinnostavia. Kysymykset laittoivat pohdiskelemaan monia perimmäisiä asioita politiikassa toimimisen kannalta.
Miten vihreistä tehdään suuri puolue?
Tuomalla vihreiden teemat lähemmäs ihmisten arkea, muun muassa paikallistoiminnan avulla. Vihreillä ei ole varaa odotella, että kannattaja kävelee toimiston tai kokoushuoneen ovesta sisään. Meidän täytyy mennä ja etsiä heitä. Meidän on oltava näkyvämpiä myös omien mukavuusalueidemme ulkopuolella.
Kiteytä yhteen virkkeseen vihreiden suurin tavoite seuraavalle kahdelle vuodelle mahdollisimman iskevästi.
Meidän pitää saada läpi tasa-arvoinen avioliittolaki, koska se olisi selkeä todiste siitä että meitä kannattaa äänestää koska avoimempi yhteiskunta on toimintamme kautta mahdollinen.
Mitä pitäisi tehdä, jotta vihreiden kova kannatus nuorten keskuudessa konkretisoituisi myös vaaleissa?
Nuorten luottamus politiikkaan on palautettava jotta useampi nuori äänestäisi. Jos nuoret uskovat että politiikan kautta voi vaikuttaa, vihreät voittavat. Tämä on puolueiden yhteinen haaste jossa vihreät ovat suunnannäyttäjinä.
Yksinkertaista ratkaisua tähän ei ole. Meidän on tavoiteltava mahdollisimman avointa ja ymmärrettävää poliittista kulttuuria ja satsattava sinne missä nuoret ovat. Oli kyse sitten nuorisotakuun paremmasta toteutuksesta tai äänestämään kannustavista kampanjoista, kaikki keinot tarvitaan. Myös nuorille erityisen ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä on nostettava keskusteluun vaikka Suomi kuinka vanhenisi.
Tulisiko vihreiden asemoitua oikealle tai vasemmalle vai olemmeko mielestäsi jo asemoituneet jompaankumpaan?
Vaalikonedatan perusteella olemme keskustavasemmistolainen liberaalipuolue. Tällainen sanahirviö ei varmaan kuitenkaan ääniä tuo. Edellä olemisesta puhuminen on ainakin lopetettava, se nähdään usein ylimielisenä ja itseriittoisena. Mielestäni olemme hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikan kysymyksissä melko vasemmalla. Talousasioissa olemme usein hitusen äänestäjiämme enemmän oikealla. Tämä ei välttämättä ole huono asia mutta vaatii parempaa julkista perustelemista.
Poliittiset kilpakumppanimme lyövät mielellään leimaa otsaamme mutta siitä ei pidä välittää. Oikean ja vasemman raja on kuitenkin useissa nykypolitiikan kysymyksissä häilyvä ja suuri vääntö arjen politiikassa käydäänkin arvoista: niissä haluan vihreiden asemoituvan selvästi Suomen liberaaleimmaksi puolueeksi.
Mitä mieltä olet kahden puheenjohtajan mallin ottamisesta käyttöön Vihreissä?
Mielestäni kahden puheenjohtajan mallia voisi kokeilla resurssien niin salliessa.
Jos malli osoittautuu toimivaksi, se voitaisiin vakinaistaa. Matkalla pitäisi selvittää vielä tarkemmin miten muutos vaikuttaisi mm. puheenjohtajien keskinäiseen työnjakoon, eduskuntaryhmän johdon ja puoluejohdon väliseen työnjakoon ja puolueen näkyvyyteen.
En näe kahden puheenjohtajan mallia suorana ratkaisuna suomalaisen poliittisen kulttuurin uudistamistarpeisiin tai puolueorganisaatiomme kehittämishaasteisiin mutta näen siinä paljon mahdollisuuksia.
Kahden puheenjohtajan malli voisi toimia kannustuksena nostaa puoluejärjestelmämme uudistustarpeita esiin nykyistä laajemmin myös muissa puolueissa. Ensimmäisenä uutta kokeilevana puolueena saisimme varmasti muutoksesta myös ylimäääräisiä näkyvyyshyötyjä.
Miten parantaisit jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa puolueen harjoittamaan politiikkaan kunnissa ja valtakunnan tasolla?
Vuorovaikutuskanavat ovat eri kaupungeissa vihreiden sisälläkin erilaisia ja rivijäsenen linkki valtakunnalliseen politiikkaan jää ohueksi.
Eri toimielinten päätöksenteon avaaminen kannustaisi ehkä yleisestikin ihmisiä osallistumaan enemmän. Nettiä pitäisi hyödyntää säännönmukaisemmin, nyt asiassa on paljon alueellisiakin eroja.
Jäsenkyselymenettelyä ym. pitäisi helpottaa nykyisestä ja osallistaa jäsenistöä enemmän myös eduskuntapolitiikassa.
Varapuheenjohtajalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tähän asiaan esimerkiksi kunnissa, mutta voimme tarjota puoluetasolla yhteisiä työkaluja toimijoidemme käyttöön. Asiaa kannattaisi tietenkin kysyä myös jäsenistöltä itseltään.
Miten toisit Vihreiden saavutukset politiikassa vahvemmin näkyville?
Vihreiden yhteinen saavutustietokanta on toistaiseksi jäänyt tyngäksi ja sitä kannattaa kehittää edelleen.
Puolueen viestintää voidaan varmasti tehdä vielä suunnitelmallisemmin mutta vähistä resursseistamme johtuen tähän tarvitaan jäsenkunnan osaamista.
Viraaliviestintää tulisi suunnitella strategisesti osana puolueen kokonaisviestintää. Eli meidän pitää organisoida valtakunnallinen verkosto kertomaan saavutuksistamme. Tätäkin on yritetty mutta seuraavalla kerralla ei yritetä vaan tehdään.
Onko puolueen viestintä toiminut mielestäsi hyvin ja miten sitä voisi kehittää?
Viestintämme on resursseihinsa nähden toiminut hyvin, mutta siitä pitäisi tehdä osallistavampaa. Meillä on joitakin onnistuneita kokemuksia viestinnän joukkoistamisesta ja niiden pohjalta täytyisi tehdä jonkinlainen joukkoistamisstrategia.
Viestintämme kärkiä tulisi terävöittää edelleen siten, että viestimme puhuttelisi useampia. (kaksinais)Moralistista sävyä viestinnässä on syytä välttää sillä se on politiikassa liian yleistä ja kostautuu joka kerta. Toisaalta täytyy aina muistaa että jonkin asian analyyttinen kritiikki ei ole hurskastelua vaikka joku niin väittäisikin.
Miten kehittäisit puolueen varainhankintaa?
Edelleen osallistamalla jäsenkuntaa varainhankinnan tapojen ideointiin. Pieni ydinryhmä ei voi keksiä kaikkea. Erilaiset suorat varainhankinnan muodot ovat osoittautuneet vaikeiksi ja luottamustoimien puolueverot ym. menevät paikallistason toiminnan rahoittamiseen. Ensisijaisesti tarvitsemme tietenkin lisää kansanedustajia.
Kuinka nostaa nuoria vihreitä mukaan päivänpolitiikkaan?
Tuomalla nuorten vihreiden ääntä aiempaa enemmän esille myös puolueen virallisessa viestinnässä, kannustamalla alueellisia toimijoitamme antamaan nuorille vastuullisia tehtäviä kunnallispolitiikassa ja kannustamalla nuoria mukaan puolueen toiminnan kanaviin, esimerkiksi ohjelmatyöhön.
Mikä on poliittiseen ajatteluusi eniten vaikuttanut teos ja miksi?
Yksittäistä eniten vaikuttanutta teosta ei tietääkseni ole ja enimmäkseen luen vähemmän avoimen poliittisia (onneksi usein piilopoliittisia) kirjoja kuten scifiä ja muita romaaneja.
Naomi Kleinin No Logo herätteli joskus kauan sitten sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Pasi Toiviaisen Ilmastonmuutos Nyt maalasi kuumottavan kuvan mihin nykymeno voi johtaa. Alan Weismanin Maailma Ilman Meitä asetti asioita mittakaavaan ja Joe Saccon sarjis Palestiinasta muistutti inhimillisyydestä rankoissakin olosuhteissa. Näitä riittää.