Eduskunnan puhemiehelle
Poliisin tietoon tuli vuonna 2015 yhteensä 1250 epäiltyä viharikosta. Edellisvuoteen verrattuna epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi 428 (52 %) tapauksella. Vuonna 2015 suurin osa, 79,3 %, poliisin tietoon tulleista epäillyistä viharikoksista sisälsi rasistisia piirteitä. Poliisin tilastojen mukaan tyypillisimpiä viharikoksia Suomessa ovat rasismin motivoimat pahoinpitelyt, kunnianloukkaukset ja laittomat uhkaukset.
Viharikos on poliisin käyttämän määritelmän mukaan henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Viharikoksiin on tärkeä puuttua, sillä ne luovat ja ylläpitävät ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä yhteiskunnassa ja voivat aiheuttaa pelkoa ryhmissä ja yksilöissä, joihin ne kohdistuvat. Suomen rikoslaissa viharikosten haitallisuus on huomioitu rangaistuksen koventamisperusteena.
On tärkeää, että kynnys ilmoittaa epäillyistä viharikoksista on matala. Ilmoitusalttiuteen taas voi vaikuttaa monikin eri tekijä, kuten viharikoksiin liittyvät kampanjat, viharikoksiin liittyvä medianäkyvyys ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu viharikoksista. On mahdollista, että aktiivinen julkinen keskustelu viharikoksiin ja rasismiin liittyen on vaikuttanut siihen, että epäiltyjen viharikosten määrä on poliisin selvityksen perusteella kasvanut.
Vihamotiivi hukkuu liian usein oikeusprosessin eri vaiheissa. Kun tuomioita viharikoksista ei tule, uhrit eivät koe ilmoittamista järkevänä. Taustalla voi olla myös viranomaisiin kohdistuvia pelkoja sekä esimerkiksi kielitaidon aiheuttamia ongelmia. Mikäli viharikosten uhrit eivät tee rikosilmoituksia, jää myös rikosten tilastointi puutteelliseksi, kuten poliisin raportissa huomioidaan.
Viharikosten kasvanut määrä on huolestuttava signaali. Yleistyessään viharikokset uhkaavat yhteiskunnan vakautta. Viharikosten tutkintaan ja ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota ja varmistaa poliisin riittävät voimavarat puuttua asiaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus reagoida viharikosten määrän kasvuun, ja jos aikoo, niin miten? Aikooko hallitus varmistaa riittävät resurssit viharikosten ennaltaehkäisyyn ja estämiseen?
Helsingissä 15.11.2016
Olli-Poika Parviainen /vihr