Eduskunnan puhemiehelle
Turvapaikkahakemusten määrän moninkertaistuttua vuosina 2015-2016 turvapaikkamenettelyn laatu heikkeni ja hakijoiden oikeusturva vaarantui. Lain edellyttämä asianmukaisen käsittelyn vaatimus ja oikeus perusteltuun päätökseen ei ole toteutunut turvapaikkamenettelyssä. Turvapaikkamenettelymme läpi on mennyt lukuisia henkilöitä, joiden turvapaikkaperusteita ei ole tutkittu lain edellyttämällä tavalla ja joiden asioissa viranomaisen lakisääteinen selvittämisvelvollisuus ei ole toteutunut.
Turvapaikkamenettelyn ongelmien vuoksi on todennäköistä, että kansainväliseen suojeluun oikeutettuja henkilöitä ei ole tunnistettu. Täten on myös olemassa todellinen vaara siitä, että Suomi rikkoo perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa asetettua ehdotonta palautuskieltoa. Tämä on vakavimman asteinen ihmisoikeusloukkaus, jonka ennaltaehkäisemisen tulisi olla sivistyneessä oikeusvaltiossa itsestään selvää. Näin ei kuitenkaan näytä nyt olevan.
Turvapaikkamenettelyssä olleiden puutteiden korjaaminen, turvapaikanhakijoiden oikeusturvan varmistaminen ja ehdottoman palautuskiellon noudattaminen olisi osin helposti toteutettavissa uusintahakemusten perusteellisen käsittelyn avulla. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion mukaan uusintahakemusten käsittelykynnyksen tulisi olla todella matala. Todellisuus ei näytä vastaavan tätä tavoitetta, sillä julkisuudessa on toistuvasti esillä tapauksia, joissa uusintahakemukset on jätetty tutkimatta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että uusintahakemusten käsittelykynnys on riittävän matala, jotta voidaan estää ehdottoman palautuskiellon loukkaaminen sekä mahdollistaa tehtyjen virheiden korjaaminen? Millaiset kriteerit uusintahakemusten käsiteltäväksi ottamiselle on asetettu?
Helsingissä 28.6.2018
Olli-Poika Parviainen /vihr
Anders Adlercreutz / RKP
Pilvi Torsti / SDP
Hanna Sarkkinen / vas