Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2014 laaditussa Valtioneuvoston demokratiapoliittisessa selonteossa (VNS 3/2014 vp) päätettiin selvittää mahdollisuuksia nettiäänestyksen käyttöönottoon. Selonteossa todettiin, että ratkaisun nettiäänestyksen käyttöönotosta tulee perustua keskeisesti hyötyjen ja mahdollisten riskien vaikutusten arviointiin ja että valmistelussa tulee huomioida tietoturvakysymykset.
Nettiäänestykseen liittyy yleisesti ongelmia, joita ei toistaiseksi ole pystytty kotimaassa eikä kansainvälisissä kokeiluissa ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla. Sähköinen äänestys on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta toteuttaa siten, että sen luotettavuus ja läpinäkyvyys olisivat lippuäänestyksen tasolla. Sähköisen äänestyksen heikkouksia verrattuna nykyiseen paperilipukeäänestykseen ovat esimerkiksi äänestysprosessin vaikeampi ymmärrettävyys, suurempi alttius äänten ostamiselle ja painostukselle ja suurempi mahdollisuus vaalisalaisuuden rikkoutumiselle sekä äänestysprosessin tai ääntenlaskennan vakavalle häiriintymiselle. Näistä syistä myös nettiäänestyksen käyttöönottoa yleisissä valtakunnallisissa vaaleissa ei toistaiseksi ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi selvittää tarkemmin.
Oikeusministeriön nettiäänestystyöryhmä esitti loppuraportissaan 2015 (OM 28/2015), että nettiäänestystä kuitenkin kokeiltaisiin kunnallisten neuvoa-antavien kansanäänestyksien ennakkoäänestyksessä ja että tätä varten hankittaisiin nettiäänestysjärjestelmä. Neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä nettiäänestykseen liittyvien heikkouksien ja puutteiden vaikutukset jäisivät todennäköisesti vähemmän vakaviksi kuin yleisissä vaaleissa. Näistä syistä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä voi jo nykyään äänestää kirjeitse. Madaltamalla yksittäisen äänestyksen kustannuksia nettiäänestäminen voisi tehdä niistä houkuttelevampia järjestää myös muiden kuin yleisten vaalien yhteydessä. Toistaiseksi rahoituksen puuttuessa kokeiluhanke ei kuitenkaan ole edennyt.
Nettiäänestys voisi osaltaan lisätä kansalaisten osallistumista demokraattiseen päätöksentekoon sekä vahvistaa ja tuoda ajan tasalle kuntalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia. Nettiäänestys täydentäisi nykyisiä äänestysvaihtoehtoja ja kunnat päättäisivät sen käytöstä tapauskohtaisesti. Työryhmän esityksessä nettiäänestys perustuisi määräaikaiseen lakiin. Järjestelmän ymmärrettävyyteen, selkeään viestintään ja valmistelun avoimuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Äänestäjien luottamuksen saavuttamiseksi järjestelmän on oltava helppokäyttöinen. Kansalaisten on kyettävä ymmärtämään järjestelmän yleisiä toimintaperiaatteita mahdollisimman laajasti ilman erityistä tietoteknistä osaamista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus esittää demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa nettiäänestyksen kokeilemista neuvoa-antavissa, esimerkiksi kunnallisissa kansanäänestyksissä?
Aikooko hallitus varata rahoituksen nettiäänestyksen kokeilemiselle, esimerkiksi julkisten palvelujen digitalisoinnin kärkihankkeen puitteissa?
Helsingissä 7.9.2016
Olli-Poika Parviainen /Vihr