Tampereella puhutaan jälleen julkisilla paikoilla tapahtuvasta alkoholinkäytöstä ja häiriökäyttäytymisestä. Erityisesti Keskustorin ja Koskipuiston alueet ja Hämeenkadun ympäristö ovatkin ajoittain ankeaa nähtävää.
Olen asunut yli kymmenen vuoden ajan Tampereen keskustassa ja olen oppinut tekemään katukuvasta vuosi vuodelta tarkempia päätelmiä myös laajemmista yhteiskunnallisista ongelmista, kuten tuloerojen kasvusta ja avohoitojärjestelmämme puutteista.
Meillä on ongelmia, mutta Tampere on edelleen hyvä paikka asua ja elää.
Julkisessa keskustelussa on väläytelty vuosikymmenen takaisen nollatoleranssikokeilun uusimista ja yksityisen järjestyksenvalvonnan lisäämistä keskustassa. Suhtaudun molempiin ajatuksiin penseästi sillä ne eivät ratkaise ongelmiamme.
Käytän kesäisin ahkerasti lähialueen puistoja. Ja kyllä, olen jo avannut pussikaljakauden.
Alkoholinkäyttöön liittyvä nollatoleranssi rankaisee niitä, jotka eivät ongelmia aiheuta. Häiritsevästi käyttäytyvä sakki korkeintaan siirtyy toisaalle. Nollatoleranssi on lyhytnäköistä politiikkaa, joka puuttuu oireisiin syiden sijaan.
Nykyiset säädöksemme kieltävät yksiselitteisesti häiritsevän päihteidenkäytön ja käyttäytymisen julkisilla paikoilla. Jos nykykäytäntöä ei voida valvoa poliisin huonojen resurssien takia, ei ongelma ratkea tiukentamalla käytäntöjä entisestään. Kyse on siitä, kuinka tiukasti järjestyslakia tulkitaan ja sovelletaan ja toteutuvatko edes lain nykyiset tulkinnat. Huonossa tapauksessa laki muuttuisi tai sitä tulkittaisiin poikkeuksellisen tiukkapipoisesti.
Kuten vihreä valtuutettu ja ylikonstaapeli Anna-Kaisa Heinämäki kirjoitti, rikostilastoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hyvinvointierojen kasvu kuitenkin näkyy katukuvassa. Siihen tulee puuttua erityisesti eduskunnasta käsin.
Hyysäävän nollatoleranssin sijaan nykysäädösten valvonta siis riittää ja siinäkin on jo tavoitetta. Tietojeni mukaan poliisilla on Tampereen alueella käytössä keskimäärin vain neljä partiota. Ei siis ihme, jos näillä henkilöresursseilla paljon jää tekemättä. Nollatoleranssi johtaisi tässäkin ojasta allikkoon.
Poliisin katupartio voisi toimia rauhoittavana tekijänä Hämeenkadun kulmilla tai vaikkapa Koskipuistossa, mutta rikesakkojen kirjoittelu aikuisille ihmisille jostain keskioluesta on alentavaa ja turhaa ja ennen kaikkea pois tärkeämpien poliisitehtävien hoidosta.
Picnic tai muutaman lonkeron juominen puistossa ei ole ongelma. Ongelmia aiheuttaa pieni vähemmistö, joka juo tai sekakäyttää itsensä pahaan kuntoon ja rähinöi. Mitä pitemmälle kesä etenee, sitä pahempaa jälkeä tämä porukka saa aikaan. Erityisesti itselleen.
Teinitkään eivät pääsääntöisesti ole ongelma ja etsivällä nuorisotyöllä saadaan hyviä tuloksia. Humalainen terassikansa saa nuorisoon verrattuna paljon rumempaa jälkeä aikaan, erityisesti ärripurrikeksejä pitkän työviikon päälle syötyään. Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi alaikäisten juopotteluun puuttumisella ja nollatoleranssilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Jos puistoihin virtsaaminen on ongelma, ratkaistaan se lisäämällä saniteettitilojen määrää. Pari vessaa on aloitteestani jo saatukin. Kantakaupungin puistoista erityisesti Sorsapuistoon tarvitaan vielä pysyvä ratkaisu, mutta myös siirrettäviä vessoja voidaan käyttää nykyistä enemmän. Esimerkiksi Amsterdamissa homma on hoidettu hyvin, vaikka väkeä on liikkeellä moninkertainen määrä pieneen Tampereeseen verrattuna. Tämä tuli havaittua vietettyäni tänä vuonna vappua molemmissa kaupungeissa.
Roskiksiakin voidaan lisätä. Helposti.
Pitemmällä aikavälillä muutoksia voidaan saada aikaan hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja vastuullisella sosiaalipolitiikalla.
Aikuisia ihmisiä ei tarvitse holhota yhtään nykyistä enempää. Juuri kaksinaismoralismi ja holhous osaltaan edistävät myös kieroutunutta päihdekulttuuria.
Yksityisen valvonnan lisääminen keskustassa taas on ongelmallista, koska silloin ei toimita viranomaisvastuulla. Suurtapahtumiin verrattavat juhlapäivät voivat muodostaa kertaluontoisia poikkeuksia rajatuilla alueilla, mutta ne ovatkin asia erikseen.
Kyse on myös kaupunkikulttuurista ja oikeudesta käyttää julkista tilaa. Tästä lisää lähipäivinä.