Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 30.5.2018
Tuoreen asenteita mittaavan eurobarometrin mukaan enemmistö eurooppalaisista kokee Euroopan Unionin tulevaisuuden valoisana, ja jopa kaksi kolmasosaa unionin asukkaista kannatti yhteisvaluutta euroa. 68 % barometriin vastanneista koki itsensä EU-kansalaisiksi, mikä on kaikkien aikojen suurin lukema tässä kysymyksessä.
EU nauttii myös varsin laajaa kansainvälistä arvostusta. Kriittisimpiä ääniä löytyy esimerkiksi Venäjältä ja Sveitsistä.
Eurobarometrin tulokset ovatkin hyvin erilaisia, kuin esimerkiksi EU-vastaisesta somekohinasta, Brexitistä ja polarisoituneesta maahanmuuttokeskustelusta voisi päätellä.
Haasteitakin on: ylikansallisella tasolla suurimmiksi haasteiksi Unionille koettiin barometrissa terrorismi, muuttoliike ja yleinen taloudellinen tilanne. Kansallisella tasolla huoli työllisyydestä ja arjen toimeentulosta korostuu. Unionin kannattaakin keskittyä ratkaisemaan niitä kysymyksiä, jotka ovat selvästi ylikansallisia. EU:lla on tärkeä rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja globaalin poliittisen vakauden edistäjänä.
Barometrin valossa EU-komission ajatus tiivistää Unionin yhteistyötä Brexitin jälkeen tuntuu loogiselta. Ylikansallisiin kysymyksiin vastataan parhaiten ylikansallisilla ja reiluilla päätöksillä, ei sillä että jokainen jäsenmaa pyrkii maksimoimaan oman lyhyen tähtäimen etunsa.
EU-komissio on esittänyt myös unionin budjetin kasvattamista. Sillekin voi olla tarvetta, mutta ensisijaisesti unionin pitäisi siirtyä rahojen kohdentamisessa säilyttävästä politiikasta uudistavaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi tutkimus, koulutus ja innovaatiopolitiikka nostettaisiin keskiöön, kun taas esimerkiksi maataloustukien rooli pienenisi.
EU:n koheesiorahojen käyttö EU:n perusarvojen turvaamiseen olisi myös tärkeä periaatteellinen viesti. Unionin ei pidä ehdoitta rahoittaa sellaisten jäsenmaiden toimintaa, jotka eivät esimerkiksi unionin oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioituksen lähtökohtia kunnioita.
Europarlamenttivaaleihin on nyt tasan vuosi aikaa. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa jo heinäkuussa 2019. Nyt jos koskaan on myös meidän täällä Euroopan laitamillakin aika ottaa vahvasti kantaa siihen, mihin suuntaan yhteinen unioni jatkossa kulkee.
Vielä jokin aikaa sitten Suomella oli selkeä EU-visio. Aktiivista ja tavoitteellista Eurooppa-politiikkaa tehtiin jatkuvasti, ennakoitavasti ja yhteisymmärryksessä. Nyt linja on hämärtynyt. Suomen johdonmukainen rooli EU-politiikan keskiöstä on siirtynyt passiivisen sivustakatsojan ja jopa vastarannankiisken rooliin, jossa ulkopolitiikkamme tempoilee suhteessa EU:iin. Hallitus tuntuu usein kuuntelevan sidosryhmiensä lobbareita enemmän kuin vaikkapa komissaaria. Unionin kokonaisetu ei kiinnosta tai jos kiinnostaa, se ei ainakaan näy teoissa riittävästi.
Tämä suunta on muutettava. Ennen seuraavia eduskuntavaaleja ja eurovaaleja puolueiden on rakennettava omat EU-visionsa, joita sovittelemalla yhteen seuraava hallitus toivottavasti voi muuttaa Suomen suunnan takaisin kohti unionin ydintä.
Olli-Poika Parviainen
Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja