Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 31.7.2011. Kyseessä on vastine pääkirjoitussivun Ylänurkka-kirjoitukseen, joka löytyy täältä.
—
Matti Litukka kritisoi internet-lähtöisiä joukkokokoontumisia ylänurkka-kirjoituksessaan (AL 24.7.). Hän käytti esimerkkinä Turussa vietettyä botellón -tapahtumaa, johon liittyi järjestyshäiriöitä. Lisäksi hän väitti Suomen antautuneen ”kaikenpuoliselle saastalle”. Tällainen kiukuttelu on mielestäni perusteetonta ja kertoo hyödyttömästä haikailusta aikaan jolloin käytössämme ei ollut sosiaalista mediaa.
Facebookin kaltaiset sosiaalisen median palvelut eivät ole poistumassa keskuudestamme. Valituksen ja syyllistämisen sijaan meidän tulisi löytää sellaisia ratkaisumalleja, joissa sosiaalisen median tuottamiin haasteisiin vastataan ja hyötyjä edistetään.
Sosiaalisen median käyttöön liittyvään ihmisten ennenkuulumattomaan aktivoitumiseen kannattaisi suhtautua kannustavasti. Meidän on kehitettävä keinoja joiden avulla esimerkiksi erilaiset verkosta alkaneet kokoontumiset sujuvat mahdollisimman turvallisesti.
Jos kuka tahansa voi luoda tapahtuman ja jakaa sen miljoonien käyttäjien kanssa parissa minuutissa, voimme päätellä, että niin tullaan jatkossakin tekemään. Tarvitaan vain idea, ajankohta ja pari klikkausta.
Tampereen kaupungin kannattaa seurata sosiaalista mediaa nykyistä aktiivisemmin ja varautua järjestämään tarvittaessa tiettyjä perusasioita, kuten niitä paljon puhuttua lisävessoja tai roskiksia silloin, kun esimerkiksi tuhat ihmistä päättää mennä spontaanisti Koskipuistoon. Tämä edellyttää kaupungilta uutta joustavuutta. Näin menetelläänkin esimerkiksi vappuaattoina, vaikka virallista järjestäjätahoa ei olisikaan.
Viranomaisvalvonnan ja vaadittavien tapahtumailmoitusten näkökulmasta sosiaalinen media on haaste. Asiat eivät kuitenkaan korjaannu syyllistämällä puistoissa aikaansa viettävää väkeä tai haukkumalla suurta ihmisjoukkoa ”kakaroiksi” vain siksi, että he valitsevat viikonlopunviettotapansa Facebookissa. Tuskinpa alkoholikulttuurimmekaan ongelmat ratkeavat piilottamalla juominen neljän seinän sisään.
Kaupunkilaisilla on oltava vapaus valita missä he aikaansa viettävät ja mennä esimerkiksi puistoon siitä huolimatta, että tapahtuma on saanut alkunsa internetissä. Suuria linjoja ei myöskään kannata vetää yksittäisten häiriköiden ehdoilla.
Siinä Litukka kuitenkin on oikeassa, ettei sosiaalisen median tuottamiin haasteisiin ole julkisessa päätöksenteossa varauduttu riittävästi. Meidän päättäjien on haettava maltillisia ratkaisuja sen sijaan, että loisimme tarpeetonta vastakkainasettelua tai sortuisimme hysteriaan. Haasteet eivät myöskään ratkea automaattisesti valvonnan lisäämisellä. Ja jos valvontaa on julkisessa tilassa kehitettävä, kuuluvat viranomaistehtävät poliisille eivätkä Litukan mainitsemille ”yksityisille järjestysjoukoille”.
Järjestyslaki olisi syytä päivittää paremmin sosiaalisen median ilmiöitä huomioivaksi. Sitä odotellessa kunta voi toteuttaa perustehtäväänsä kuntalaisten palvelijana nykyistä tehokkaammin ja järjestää palveluja sinne, missä ihmiset ovat.
Olli-Poika Parviainen
kaupunginhallituksen jäsen (vihr)
Tampere