En innostunut koko vastineen kirjoittamisesta, mutta hyökkäys vasemmalta oli sen verran voimakas, että asiaan oli pakko reagoida. Sovimme ettei asialla politikoida neuvottelujen ollessa kesken. Osa demareista ei kuitenkaan pysynyt ruodussa edes viikkoa, vaan loanheitto oli aloitettava heti usealla eri rintamalla, masinoitiinpa mukaan muitakin.
Luottamuksellisten neuvottelujen möläyttely ulos on periaatteellisesti väärin. Olisimme toki voineet käsitellä koko asian julkisesti alun perin. Ensi kerralla täytyy toimia niin. Ei ole ensimmäinen kerta, kun saan reagoida tällaisiin ei-asiasisällöllisiin demarileiristä lähteneisiin syytöksiin.
Kampanjoinnista voi myös päätellä, etteivät kaikkien demarienkaan valtapoliittiset intressit olleet altruistisia. Toisaalta demariryhmän varsinaisten neuvottelijoiden asenne on koko ajan ollut rakentava.
Jos ryhmissä on keskinäistä epäluottamusta, pitäisi yhteistyötä rakentaa poliittisten sisältöjen eikä valtapolitiikan kautta. Ja miksi repiä niin suuret pultit siitä, että jokin neuvottelu vähän viivästyy? Kiitos loanheiton, nyt ne viivästyvät lisää.
Alla varsinainen mielipidekirjoitus, jota hieman stilisoin.
****
Aamulehti 3.11.2010
Demarivaltuutettu Seppo Salminen (AL 1.11.), päätoimittaja Jorma Pokkinen (AL 31.10.) ja nimimerkki ”Rieväkylän Ritu” (Tamperelainen 30.10.) syyttivät vihreitä Tampereen valtuustoryhmien välillä käytyjen menettelytapasopimusneuvotteluiden vesittämisestä
Kirjoituksissa oli useita epätosia ja yksipuolisia väitteitä, jotka perustuvat ilmeisesti luottamuksellisista ja keskeneräisistä neuvotteluista demariryhmän kautta vuodettuihin tietoihin.
Menettelytapaneuvotteluiden tavoite oli luoda tiekartta vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen käytäviin pormestarin valintaan liittyviin neuvotteluihin. Osapuolet laativat sopimusluonnoksen johon sisältyi ajatus siitä, että vaalien jälkeen perustettaisiin luottamuspaikkajakoa ja ohjelmallista yhteistyötä suunnittelevat työryhmät. Demarit vaativat luonnokseen linjauksia seuraavan valtuuston paikkajaosta. He esittivät myös laajalti käytössä olevien teknisten vaaliliittojen kieltämistä. Luonnokseen jäänyt maininta osoittautui myöhemmin liian ylimalkaiseksi ryhmillemme.
Seuraavaksi demarit asettivat teknisten vaaliliittojen kieltämisen osallistumisensa kynnyskysymykseksi. Tekniset vaaliliitot ovat yksi paikkajaon työkalu. Demokratian kannalta asia on neutraali. Kyse on siitä miten työkalua käytetään. Suhteellisuus voidaan määrittää eri tavoin, esimerkiksi toimielinkohtaisesti tai pisteytyksillä. Laki edellyttää suhteellisuutta ja lakia noudatetaan tietenkin joka tapauksessa.
Demarien vaatimus perustui ilmeisesti siihen, että kieltämällä tekniset vaaliliitot suuret ryhmät eli lähinnä heidän oma ryhmänsä voisi saada helpommin lisää paikkoja pienempien ryhmien kustannuksella. Tätä he kutsuvat hurskastellen vaalituloksen kunnioittamiseksi. Tampereella tekniset vaaliliitot ovat kautta aikain olleet ainoa tapa varmistaa pientenkin ryhmien mahdollisuudet vaikuttaa. ”Poliittisen pelin” todennäköisyys riippuu ryhmien toimintakulttuurista, ei paikkajaon työkalusta.
Kokoomus suhtautui suurimpana ryhmänä demarien vaatimukseen neutraalisti. Vihreät, keskusta, kristillisdemokraatit ja sitoutumattomat olivat skeptisiä. Vasemmistoliiton asenne neuvotteluissa oli varauksellinen.
Sopimuksesta tehtiin päivitetty versio, joka ohitti kohtia joista ryhmät olivat eri mieltä. Sen jälkeen demarien ryhmäpuheenjohtaja Pekka Salmi ilmoitti kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmää johtavalle Riitta Koskiselle, ettei hänen ryhmänsä lähde mukaan sopimukseen tässä vaiheessa. Se, että tietty ryhmä ei saa tahtoaan sataprosenttisesti läpi kompromisseihin perustuvissa neuvotteluissa, ei tarkoita, että eri mieltä oleva ryhmä silloin olisi kaatamassa neuvotteluja. Kysymys oli ristikkäisistä tavoitteista, joita oli tarkoitus sovitella yhteen aikalisän jälkeen hyvässä hengessä. Demarien oma ehdottomuus ja masinoitu poliittinen loanheitto heikentää jatkoneuvotteluiden mahdollisuutta.
Haluamme myös muistuttaa, että nimenomaan XL-ryhmä on ollut aloitteellinen aiempaa laajemman vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämiseksi esimerkiksi valtuustosopimuksella ja luottamuspaikkojen laajemmalla jaolla. Yhteistyön on perustuttava luottamukseen ja pyrkimykseen sovitella mielipide-eroja hyvässä hengessä. Nyt jäljellä ei ole juuri kumpaakaan.
Olli-Poika Parviainen
Puheenjohtaja
Vihreä valtuustoryhmä
Mikko Kriikku
Puheenjohtaja
Keskustan valtuustoryhmä
Leena Rauhala
Puheenjohtaja
Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä
Lasse Oksanen
Puheenjohtaja
Sitoutumaton valtuustoryhmä