Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 31.7.2018
Helteinen kesä jatkuu ja kotimaan matkailukausi on kuumimmillaan. Jäätelökioskeille on jonoa, torit ovat täynnä ja uimarannoilla on ainakin vielä toistaiseksi enemmän ihmisiä kuin sinilevää. Pirkanmaallakin on matkailukohteena paljon tarjottavaa, sekä paljon potentiaalia kasvaa.
Tampereen seutu on monissa kyselyissä jatkuvasti Suomen vetovoimaisin. Vetovoima edistää myös matkailua. Matkailu puolestaan vahvistaa alueen työllisyyttä ja elinvoimaa. Tampereen seudulla oli viime vuonna noin 1,1 miljoonaa yöpyjää, joista kotimaisia matkailijoita noin 850 000 henkilöä. Lisäksi seudulla oli noin 3,5 miljoonaa päivittäiskävijää. Heistä noin puoli miljoonaa oli ulkomaalaisia. Matkailu- ja tapahtumaketjut tuovat vuosittain noin miljardi euroa aluetalouteen. Työllisyysvaikutuskin on yli 3500 henkilötyövuotta.
Matkailupalveluja kannattaa kehittää vastuullisesti ja koko maakunnan tasolla. Esimerkiksi ympäristökokemukset ja puhdas luonto houkuttelevat paljon matkailijoita myös ulkomailta. Ekologisesti kestävää matkailua puolestaan rakennetaan mm. hyvin joukkoliikenneyhteyksin.
Luontokohteet, kuten kansallispuistot Helvetinjärvi ja Seitseminen ovat nostaneet kävijämääriään jatkuvasti. Kyse on valtakunnallisesta luontomatkailutrendistä. Metsähallituksen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana Suomen kansallispuistojen kävijämäärä on noussut 35 prosenttia. Viime vuonna kansallispuistoissa vieraili yli kolme miljoonaa kävijää.
Pirkanmaallakin kannattaisi kehittää kulkuyhteyksiä kansallispuistoihin, jotta ne olisivat saavutettavissa myös ilman omaa autoa liikkuville. Pirkanmaan kuntien kannattaisikin kehittää luontomatkailupalveluita laajemmin yhdessä, ja myös tuotteistaa sopivia elämyspaketteja esimerkiksi lapsiperheille.
Luontomatkailun lisäksi erityisesti Tampereen tunnetuimpia vetovoimakohteita, kuten Särkänniemeä ja monipuolista kulttuuritarjontaa kannattaa kehittää edelleen. Olennaisia ovat myös tapahtumat, jotka tuovat seudulle eloa ja tuloja. Myös elävä kaupunkikulttuuri on tärkeää paitsi asukkaiden arjen, myös matkailijoiden houkuttelemisen kannalta. Hyvä esimerkki jatkuvasti kehittyvästä kaupunkikulttuurikohteesta on Hiedanrannan alue.
Valtion tasolla päättäjien olisi syytä myös tarkastella yritystukia siten, että ne edistävät mahdollisimman kestävää matkailua. Esimerkiksi viihdemerenkulun ongelmallisten tukien sijaan tukia kannattaisi kohdistaa niin, että ne vahvistaisivat osaltaan vetovoimaa, aluetaloutta ja yrittäjyyttä maakunnissa.
Olli-Poika Parviainen
Kansanedustaja (Vihr)
Tampere