Vastine Aamulehdessä 29.3. olleeseen mielipidekirjoitukseen. Lehti ei julkaissut vastinettani, mutta julkaisen sen sivuillani.
Esko Repo kritisoi (AL 29.3.) mm. opintotukileikkauksista huolestuneita ihmisiä voimakkain sanankääntein. Hän löysi yhteiskunnastamme vastakkainasettelun, jossa yhdellä puolella ovat opintotukea puolustavat ”narsistiset nuoret” ja toisella eläkeindeksistä huolestuneet vanhukset. Itse ajattelen, että Suomen kannattaa panostaa sekä pienituloisimpien eläkeläisten että opiskelijoiden toimeentuloon.
Yhteiskunnallinen edistys näkyy siinä, että ihmisten elämänlaatu paranee aiempaan verrattuna. Nykypäivän suuremmasta vauraudesta on mahdollista jakaakin enemmän, sekä eläkeläisille että opiskelijoille.
Yhteiskuntamme vaurautta on rakennettu panostamalla juuri osaamiseen ja koulutukseen. Haluamme kouluttaa enemmän ihmisiä pidempään kuin entisaikoina, koska uskomme koulutuksen olevan kannattava investointi. Myös köyhistä oloista tulevilla ihmisillä on siis oltava mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Vain osaamisella pystymme luomaan sitä taloudellista hyvinvointia, jota jaamme. Työelämän epävarmuudesta on tullut arkipäiväistä ja yhä useampi joutuu myös kouluttautumaan työuransa aikana uudelleen maailman muuttuessa.
Opintotuki on tulonsiirroista kaikkein niukimpia. Se on ainoa tulonsiirto, josta osa on lainaa. Sitä saadakseen on myös osoitettava opinnoissa etenemistä.
Myös eläkeläisistä monet sinnittelevät hyvin pienillä tuloilla. Itse toivon, että käytämme yhteiskuntamme resursseja ennen muuta pienituloisimpien eläkeläisten pärjäämiseen. Vihreille esimerkiksi takuueläkkeen säätäminen oli suuri saavutus. Varoja tarvitaan lisäksi kunnollisten palvelujen takaamiseen myös vanhusväestölle. Työeläkkeitä korotettaessa paljon rahaa kuluu suurimpien eläkkeiden nostamiseen. Tässä mielessä kyse on valinnasta: mihin eläkeläisryhmään haluamme panostaa?
Suurin osa suomalaisista tulonsiirroista – esimerkiksi kansaneläke, omaishoidon tuki ja vammaisetuudet – seuraa automaattisesti vain elinkustannusten kehitystä, jos sitäkään. Tällä turvataan pienituloisten ostovoimaa hintojen noustessa. Työeläke on ainoa tulonsiirto, joka seuraa elinkustannusten lisäksi edes osittain myös palkkojen kehitystä, joka on yleensä nopeampaa.
Suomalainen eläkejärjestelmä perustuu sopimukseen. Pieni osuus työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista rahastoidaan, ja suurin osa kuluu senhetkisten eläkkeiden kustantamiseen. Järjestely on hyvä. Se edellyttää kuitenkin maltillisuutta varojen käytössä. Eläkerahastoja kerryttämällä on varauduttu tilanteeseen, jossa suuri osa ihmisiä tulee eläketurvan piiriin ja elää yhä pidempään ja samalla maksajien määrä vähenee. Työssäkäyvien kannalta eläkemaksuilla on vaikutusta esimerkiksi pienituloisten perheiden toimeentuloon ja työnteon kannustimiin.
Eläkeläisten ja opiskelijoiden toimeentulon asettaminen vastakkain ei ole järkevää eikä tarpeen. Suomalaisella yhteiskunnalla on varaa turvata sekä eläkeläisten, että opiskelijoiden hyvän elämän edellytykset. Toivottavasti niistä pidetään kiinni.
Olli-Poika Parviainen
kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja (vihr.)
Tampere