Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 3.9.2016
Hallitus pitää kiinni koulutuksen megaleikkauksista, jättää työllisyysasiat puolitiehen ja peruu omia esityksiään.
Hyvää budjettiriihen linjauksissa on esimerkiksi päivähoitomaksujen korotusten peruminen ja maksujen alentaminen etenkin yhden huoltajan perheiltä, sekä kertakorvaus äitien työnantajille. Nämä vähentävät kannustinloukkujen syntymistä ja edistävät osaltaan tasa-arvoa työmarkkinoilla.
Kokoomus kehui torpanneensa päivähoitomaksujen korotukset. Kyseessä oli asia, jota he itse oman ministerinsä johdolla alun perin esittivät. Viime aikoina onkin yleistynyt tapa jossa maan hallituksesta esitetään ensin jotain ja puolustetaan sitä vimmatusti, kunnes lopulta julkisen paineen alla perutaan oman esitys ja esiinnytään asiassa pelastajana. Viisaampaa olisi arvioida päätösten erilaisia vaikutuksia laajemmin ennakkoon.
Varhaiskasvatuksen valonpilkahduksista huolimatta hallitus aikoo edelleen toteuttaa massiiviset koulutusleikkaukset käytännössä täysimääräisinä ja ylikin. Korkeakoulut ovat vaikeuksissa ja kaikkein vaikein tilanne on ammatillisessa koulutuksessa, jonne kohdistetaan ensi vuodelle 190 miljoonan euron leikkaus. Tällaista summaa ei revitä ”seinistä” tai toimintatavoista. Se otetaan opetuksesta ja etenkin nuorten tulevaisuudelta. Leikkaukset yhdistettynä nuorisotakuun unohtamiseen uhkaavat lisätä syrjäytymistä ja koulupudokkuutta entisestään.
Työllisyyden osalta kehysriihen esitykset jäivät keskeneräisiksi. Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein eivät vielä luo työpaikkoja. Lex Lindstömiksi kutsuttu esitys yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle siirtämiseksi on omalla tavallaan oikeudenmukainen. Esimerkiksi Tampereella vastaavaa on edistetty jo aiemmin. Riskinä esityksessä on se, että osan ”armahtaminen” vaikeuttaisi entisestään muiden eläkeikää lähestyvien työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Meidän kannattaisi nyt edistää ikääntyvän työvoiman kysyntää esimerkiksi eläkemaksuja porrastamalla siten, että ikääntyvän työntekijän palkkaamiseen syntyisi kannustin.
Ehkä erikoisin budjettiriihen päätös oli kuitenkin makeisveron poisto EU-sääntelyyn vedoten. Sadan miljoonan karkkirahalle löytyisi varmasti parempaakin käyttöä. Makeisvero voitaisiin korvata terveysperustaisella lisätyn sokerin verolla. Rahalle kyllä olisi käyttöä. Tämän on hallituskin tehnyt selväksi. Tulemme esittämään asiaa varjobudjetissamme.
Olli-Poika Parviainen
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän vpj (vihr)